Häpykieli

Normaalia häpykielen ulkoisten osien variaatiota. Joillakin naisilla häpykielen esinahka on kokonaan piilossa isojen häpyhuulten alla, mutta toisilla (alarivissä) se on näkyvillä.

Häpykielen osat punaisella ja oranssilla varjostuksella häpyhuulten takana.

Häpykielen kolmiulotteinen mallinnos. Häpykieli kuvassa etualalla virtsarakon ja kohdun edessä.

Häpykielen näkyvin osa on sen pää eli terska, joka sijaitsee pienten häpyhuulten yläosan risteyskohdassa. Terska on kärjestä kehään eli koronaan mitattuna keskimäärin 5,1 millimetriä pitkä, ja leveimmältä kohdaltaan se on 3,4 millimetriä. Terskan koko vaihtelee kuitenkin huomattavasti naisten välillä.[1]

Terskan peittona on ohuesta kudoslevystä muodostunut esinahka eli huppu, joka kasvaa häpykielen selkäpuolta alaspäin. Esinahka suojelee häpykielen herkkää päätä. Se on hupun muotoinen sikiökehityksen aikana tapahtuneen vetäytymisen johdosta. Esinahan alapintaa kutsutaan frenulumiksi eli häpykielen siteeksi. Häpykielen esinahka ei ole kovinkaan joustava, ja sitä on vaikea vetää taakse.[1]

Terskasta alkaa häpykielen runko. Se koostuu kahdesta pitkittäissuuntaisesta paisuvaiskudoksesta, jonka kudosjärjestys vastaa peniksen paisuvaiskudosta. Häpykielen paisuvaiskudoksessa ei kuitenkaan sidekudoskerroksen ja paisuvaiskudoksen välissä ole kerrosta. Naisen ikääntyessä paisuvaiskudoksen sidekudoksen määrä lisääntyy ja sileän lihaksen määrä vähenee.[1]

Häpykielen rungon paisuvaiset ovat kahdesta neljään senttimetriä pitkät. Rungon leveys on yhdestä kahteen senttimetriä. Rungon kiinnittää häpyliitokseen viuhkamainen tukiside.[1]

Paisuvaiskudokset muuttuvat ihon sisällä kahdeksi haaraksi, jotka kiinnittyvät häpyluun ja istuinluun haaraan. Ne ovat pituudeltaan 5–9 senttimetriä, joten häpykieli voi olla kokonaispituudeltaan yli 13 senttimetriä.[1]

Häpykieltä hermottavat häpyhermo, lantiohermo ja alavatsahermo. Häpykielessä on noin 8 000 hermopäätettä, joista suurin osa terskassa. Tämä tekee häpykielestä ihmiskehon herkimmän alueen ja erogeenisen alueen.[1]

Kun nainen kiihottuu, häpykieleen virtaa verta, ja se jäykistyy ja kasvaa, ja terska tulee esiin hupun alta.[1]

Häpykielen on todettu kasvavan 20 prosenttia suuremmaksi kuukautiskierron toisen viikon aikana.[2]

Häpykieli on naisen elimistön herkin paikka, ja sillä on suuri merkitys seksuaalisuudessa. Klitoriksen hyväileminen tai hierominen tuottavat voimakasta mielihyvää ja lisäävät seksuaalista kiihottumista. Riittävän voimakas kiihottuminen huipentuu orgasmiin.

Häpykielellä ei näyttäisi olevan muuta toimintoa kuin mielihyvän tuottaminen ja kiihottumisen lisääminen stimuloituna. Nämä kuitenkin edesauttavat muun muassa yhdynnän onnistumista (emättimen kostuminen) sekä lisäävät yhdyntähalukkuutta ja sitä kautta raskauden mahdollisuutta.

Joissakin kulttuureissa on edelleen tapana poistaa ympärileikkauksessa nuoren tytön häpykieli.[1]

Vaikka häpykielen poistamista tehdään nykyisin lähinnä kolmannen maailman maissa, kuten Afrikassa, sitä tehtiin aikoinaan myös länsimaissa naisen itsetyydytyksen lopettamiseksi, epilepsian parantamiseksi, naisen seksuaalisen halukkuuden säätelemiseksi, masennuksen parantamiseksi sekä lesbouden korjaamiseksi. Yhdysvalloissakin vielä vuonna 1948 poistettiin erään 5-vuotiaan tytön häpykieli.[1]

Koska häpykieli on hyvin keskeinen elin naisen seksuaalisen mielihyvän saamisessa, sen poistaminen vaikeuttaa huomattavasti naisen orgasmin saamista. Silpomisiin liittyy myös monia muita haittoja.

Klitorismiksi kutsutaan tilaa, jossa häpykieli on jatkuvassa ja kivuliaassa kiihotustilassa. Tila vastaa miesten priapismia.[3]

• Heusala, Kari: Naisen seksuaalisuus. Like, 2001. ISBN 952-471-253-9.

• Tohtori.fi: Häpykieli (Arkistoitu – Internet Archive)