Klippanin kunta

Klippanin kunta (ruots. Klippans kommun) on Skånen läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Skåneen. Kunnan keskustaajama on Klippan.[3]

Klippanin kunta
vaakuna
vaakuna
Valtio Ruotsi Ruotsi
Lääni Skånen lääni
Maakunta Skåne
Keskustaajama Klippan
Kuntakoodi 1276
Pinta-ala  ([1])
  Maa 374,32 km²
Väkiluku (31.12.2021)  ([2]) 17 783
  Väestötiheys 47,5 as./km²









Klippanin kunnan alueella sijainneet pitäjät.

Kunnan maapinta-ala on 374,32 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 17 783 henkeä (31.12.2021).[2]

Kunnan alueella sijaitsee osa Söderåsenin kansallispuistosta.

Vuonna 2007 kunnassa oli 89,49 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 23,8 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys

Gråmantorpin maalaiskuntaan perustettiin Klippanin (nimenä myös Åby) taajaväkinen yhdyskunta vuonna 1887. Risebergan maalaiskuntaan perustettiin Ljungbyhedin taajaväkinen yhdyskunta vuonna 1934. Koko Gråmanstorpin maalaiskunta muutettiin vuonna 1945 Klippanin kauppalaksi.

Vuoden 1952 kuntauudistuksessa muodostettiin kaksi "suurkuntaa":

  • Riseberga (Riseberga ja Färingtofta)
  • Östra Ljungby (Östra Ljungby, Källna ja Össjö)

Lisäksi Klippanin kauppalaan liitettiin Vedby ja Västra Sönnarslöv. Vuonna 1971 Ruotsissa siirryttiin yhtenäiseen kuntamuotoon, jolloin kauppala ja maalaiskunnat muuttuivat kunniksi. Vuonna 1974 Klippanin kuntaan liitettiin koko Risebergan kunta sekä Östra Ljungbyn kuntaan kuuluneet Källna ja Östra Ljungby.

Väestönkehitys

Klippanin kunnan väestönkehitys 1950–2020
Vuosi Asukkaita
1950
 
15 363
1955
 
15 284
1960
 
15 318
1965
 
16 014
1970
 
16 198
1975
 
16 263
1980
 
16 549
1985
 
16 099
1990
 
16 426
1995
 
16 351
2000
 
15 541
2005
 
16 048
2010
 
16 515
2015
 
16 917
2020
 
17 783
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[6][2]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä
(31.12.2015)[7]
 %
Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet 2 525 14,9
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla 595 3,5
Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla 1 217 7,2
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa 12 580 74,4

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 118 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 0,7 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 6,0 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 121 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 0,7 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 173 199 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 60 000 kruunua.[11]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]

  • 0–17-vuotiaat: 20,0 %
  • 18–64-vuotiaat: 59,3 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 20,7 %

Elinkeinot

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%)
Työlliset
(%)
  alkutuotanto 4,4 3,9
  jalostus 27,9 29,4
  palvelut 66,2 65,5
  tuntematon 1,5 1,2
  Työpaikkoja ja työllisiä 5 920 7 147
  työpaikkaomavaraisuus 82,8

Taajamat

Kunnassa on 5 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 73,7 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 4 350 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]

#TaajamaVäkiluku
(31.12.2010)
1Klippan8 116
2Ljungbyhed2 046
3Östra Ljungby935
4Stidsvig754
5Klippans bruk314

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Entiset taajamat

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[17]

  • Hyllstofta
  • Krika
  • Söndraby

Luettelossa mainituista taajamista Söndraby on sittemmin kasvanut yhteen Klippanin taajaman kanssa.[17]

Pientaajamat

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[18]

  • Allarp
  • Bonnarp
  • Forsby
  • Färingtofta
  • Gråmanstorp
  • Hyllstofta*
  • Krika
  • Källna*
  • Lyckeområdet*
  • Nybygget
  • Riseberga
  • Skäralid
  • Tornsborg

Asteriski (*) tarkoittaa, että pientaajama kuuluu osittain toiseenkin kuntaan. Hyllstofta ja Lyckeområdet kuuluvat osin myös Perstorpin kuntaan ja Källna osin myös Ängelholmin kuntaan.[19]

Entiset pientaajamat

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[20]

  • Krika

Kunnanvaltuusto

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Klippanin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2022[21]
Puolue
1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022
  Maltillinen kokoomus 7 8 10 13 11 9 12 11 12 10 12 12 8 7 {{{m2022}}}
  Keskustapuolue 17 16 14 11 9 9 8 6 5 5 4 3 3 3 {{{c2022}}}
  Liberaalit 4 4 4 2 5 4 3 2 2 3 2 2 1 1 {{{fp2022}}}
  Kristillisdemokraatit 0 0 0 1 2 2 4 2 5 5 3 3 2 3 {{{kd2022}}}
  Ympäristöpuolue vihreät 0 0 0 0 1 3 1 0 0 0 0 1 2 1 {{{mp2022}}}
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 21 21 21 22 21 18 15 19 14 16 16 14 15 10 {{{s2022}}}
  Vasemmistopuolue 0 0 0 0 0 1 1 0 3 2 1 1 1 1 {{{v2022}}}
  Ruotsidemokraatit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 3 5 9 13 {{{sd2022}}}
  Muut 0 0 0 0 0 3 5 1 0 0 0 0 0 2 {{{övr2022}}}
  Yhteensä[22] 49 49 49 49 49 49 49 41 41 41 41 41 41 41 Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”{”.

Piirit

Kartta Klippanin kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

  • Färingtoftan piiri
  • Klippanin piiri
  • Risebergan piiri
  • Vedbyn piiri
  • Västra Sönnarslövin piiri
  • Östra Ljungbyn piiri

Seurakunnat

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[23]

  • Klippan
  • Riseberga-Färingtofta
  • Östra Ljungby

Historialliset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[24] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Färingtofta
  • Klippan (Gråmanstorp)
  • Källna*
  • Riseberga
  • Vedby
  • Västra Sönnarslöv (Sönnarslöv)
  • Östra Ljungby (Ljungby)

Kirkot

Lähteet

  1. Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  2. Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2021 Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.2.2022. (ruotsiksi)
  3. Klippan Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 5.7.2016.
  4. Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  5. Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  6. Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
  7. Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
  8. Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  9. Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  10. Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  11. Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  12. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  13. Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  14. Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  15. Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  16. Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  17. Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
  18. Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  19. Småorter 2010 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  20. Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
  21. Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.2.2022. (ruotsiksi)
  22. Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
  23. Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  24. Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.