Kleonai (Argolis)

Kleonai (m.kreik. Κλεωναί, Kleōnai, lat. Cleonae) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Argoliin maakunnassa Kreikassa. Se sijaitsi Korintin ja Nemean pyhäkköalueen välillä.[1][2] Kaupungin arkeologinen alue sijaitsee nykyisessä Neméan kunnassa noin kaksi kilometriä itään Archaíes Kleonésin kylästä.

Kleonai
Κλεωναί
Kleonain alempaa akropolista.
Kleonain alempaa akropolista.
Sijainti

Kleonai
Koordinaatit 37°49′34″N, 22°46′38″E
Valtio Kreikka
Paikkakunta Archaíes Kleonés, Neméa, Korinthia, Peloponnesos
Historia
Tyyppi kaupunki
Kulttuuri antiikki
Alue Argolis
Aiheesta muualla

Kleonai Commonsissa

Maantiede

Kleonai sijaitsi Argoksesta Korinttiin johtaneen tien varrella, noin 120 stadioninmitan eli noin 21 kilometrin päässä ensin mainitusta ja noin 80 stadioninmitan eli noin 14 kilometrin päässä jälkimmäisestä. Kaupunki sijaitsi pienellä tasangolla, ja sen vierestä virtasi Langeia-joki, joka laski Korintinlahteen Lekhaionin länsipuolella. Kaupunkivaltion alue oli suhteellisen pieni. Kleonai luettiin varsinkin myöhemmän antiikin aikana osaksi Argolista, mutta se ei ollut Argoksen kaupunkivaltion aluetta eli Argeiaa.[2]

Kleonain Herakleen temppelin rauniot.

Historia

Kreikkalaisessa mytologiassa Kleonai sai nimensä joko Kleoneesta, joka oli Pelopsin poika, tai Kleonesta, joka oli Asopos-joenjumalan tytär. Myytin mukaan Herakles surmasi Aktorin ja Molionen pojat Eurytoksen ja Kteatoksen Kleonain lähellä. Doorilaisvalloituksen jälkeen kaupunki joutui Temenokselle ja Argoksen alaisuuteen tai ainakin liittolaiseksi. Kaupungin alkuperäisten asukkaiden sanotaan perustaneen Vähässä-Aasiassa sijainneen Klazomenain siirtokunnakseen yhdessä läheisen Fleiuksen kaupungin asukkaiden kanssa.[2][3]

Kleonain kivilouhoksia.

Myös historiallisella ajalla Kleonain tiedetään olleen Argoksen liittolainen. 400-luvun eaa. alkupuolen persialaissotien jälkeen kleonailaiset auttoivat Argosta alistamaan Mykenen ja taistelivat kaupungin rinnalla myös peloponnesolaissodassa Mantineian taistelussa vuonna 418 eaa. Muutoin Kleonain historiasta tiedetään vain vähän.[2] Kleonai tunnettiin ennen kaikkea siitä, että Nemean pyhäkköalue oli kaupungin alaisuudessa, ja se järjesti pitkään alueella pidetyt Nemean kisat, jotka tunnettiin tämän vuoksi joskus myös Kleonain kisoina. Lopulta kisat kuitenkin siirrettiin Argokseen.[2][4][5]

Rakennukset ja löydökset

Kleonain akropolis eli yläkaupunki sijaitsi kukkulalla, ja alakaupunki oli rakennettu sen rinteille. Kaupunki oli ympäröity muureilla. Kaupungin lähellä sijaitsi Herakleelle omistettu pyhäkkö, joka liittyi edellä mainittuun myyttiin, ja jonka rauniot on löydetty (37°49′03″N, 22°46′17″E). Lisäksi kaupungista on säilynyt akropolis-kukkulan terassimuurien sekä erinäisten rakennusten ja katujen jäänteitä.[2]

Lähteet
  1. Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”351 Kleonai”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
  2. Smith, William: ”Cleonae (1)”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio.
  3. Hazlit, William: The Classical Gazetteer ancientlibrary.com. 1851. Arkistoitu 5.6.2011. Viitattu 12.3.2010.
  4. Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”Nemea, Argolid, Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio.
  5. Cartwright, Mark: Nemea Ancient History Encyclopedia. 27.7.2012. Viitattu 7.11.2016.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.