Klaus Salmi
Karl Klaus Salmi (3. joulukuuta 1908 Helsinki – 10. heinäkuuta 1987[1] Kuopio)[2] oli suomalainen pasunisti, laulaja ja lauluntekijä. Hän käytti myös salanimeä Kaarlo Kurki. Salmi johti vuosina 1931–1952 Ramblersia, jonka on katsottu ensimmäisenä suomalaisorkesterina varsinaisesti edustaneen jazzia. Hän toimi orkesterissa itse pasunistina. Hän oli ennen uraansa Ramblersissa soittanut vuodesta 1927 lähtien eri kokoonpanoissa trumpettia ja pasuunaa.[3]
Ura
Varhaiset vaiheet
Salmi aloitti uransa Harry Bergströmin Black Birds -kokoonpanossa. Hän työskenteli tämän jälkeen Helsingin osakunnissa ja mykkäelokuvien Civis-teatterissa. Salmi työskenteli uransa varhaisina vuosina myös Pajazzo- ja Zamba-kokoonpanoissa. Zambassa soittivat Salmen kanssa muiden muassa Tommy Tuomikoski, Allu Kosonen ja Robert von Essen. Zamba esiintyi maan ensimmäisessä äänielokuvassa (”Sano se suomeksi”, 1931), joka kuitenkin on kadonnut.[3]
Ramblers
Zamban pohjalta syntyi Ramblers, jossa Salmi toimi vaihtelevan kokoonpanon johtohahmona. Hänen johdollaan tehtiin vuonna 1931 sen ensimmäinen äänilevy. Siinä laulajana toimi Leo Adamson, ja kappaleet (”Muistan sua, Elaine”, ”Onnen maa”) olivat Allu Kososen sekä Matti Jurvan tekemiä. Vuodelta 1938 on merkittävä Tukholmassa tehty äänitys kappaleesta ”Unelmissain oot mun”, jossa harmonikkaa soittaa Toivo Kärki. Salmi tulkitsi vuonna 1945 Ramblersin kanssa laulajana kappaleet ”Dinah” ja ”Some of These Days”. Orkesterin viimeinen julkinen esiintyminen tehtiin vuonna 1952. Myöhemmin se kuitenkin säesti levytyksillä solisteja.[3]
Muu työ
Salmen tekemiä kappaleita levyttivät eri artistit. Useimmat hänen kappaleistaan julkaistiin salanimellä (Kaarlo Kurki), ja hänen kanssaan niitä oli tekemässä muiden muassa Lauri Jauhiainen. Salmelta levytettyjen kappaleiden joukossa ovat ”Ilta Linnanmäellä” (Kipparikvartetti, 1949), ”Kenen syy” (Jorma Ikävalko, 1950) ja ”Satu ruskeista silmistä” (Veikko Tuomi, 1950). Näiden levytysten tekemisen aikaan Salmi toimi sovittajana ja levytyspäällikkönä Niilo Saarikon Levytukussa. Hän asui vuodesta 1972 Kuopiossa, jossa teki opetustehtäviä. Hän palautti Ramblers-kokoonpanon toimintaan enää vain harrastusluonteisesti.[3]
Lähteet
- Kuoliko pasunisti Klaus Salmi vuonna 1987 vai 1988? Kysy kirjastonhoitajalta. 6.10.2020. Viitattu 13.10.2020.
- Hietaniemen hautausmaa, kortteli U6, rivi 15, hauta 323
- Klaus Salmi Pomus