Kiznerin piiri

Kiznerin piiri (ven. Кизне́рский райо́н, Kiznerski raion, udmurtiksi Кизнер ёрос, Kizner joros) on kunnallishallintoalue Udmurtian tasavallassa Venäjällä. Vuonna 1939 perustetun piirin pinta-ala on 2264,5 neliökilometriä[1]. Asukkaita on 20 300 henkeä (vuonna 2010)[2].

Kiznerin piiri Udmurtian kartalla.

Kiznerin piiri sijaitsee Udmurtian lounaisosassa. Se rajoittuu pohjoisessa Vavožin, idässä Možgan ja kaakossa Grahovon piireihin, etelässä Tatarstaniin ja lännessä Kirovin alueeseen.[1] Pinta-alasta 60 % on metsää. Seutu kuuluu Vjatkan vesistöön. Hyötykaivannaisia ovat öljy, savi ja kalkkikivi. Kiznerin lähellä on ainutlaatuinen kivennäisvesiesiintymä.[3]

Piiriin kuuluu 14 maalaiskuntaa: Baldeika, Bemyž, Bezmenšur, Jagul, Kizner, Korolenko, Krymskaja Sludka, Lipovka (keskuspaikka Kizner), Murkoz-Omga, Sarkuz, Staraja Bodja, Staryi Karmyž, Staryje Kopki ja Verhni Bemyž. Hallinnollinen keskus on Kiznerin taajama. Toinen suurempi asutuskeskus on Bemyžin entinen piirikeskus.[3]

Asukkaista 46,0 % on udmurtteja,[1] 38,2 % venäläisiä ja 12,9 % tataareja.[3] Kaupunkiväestöä ei ole[2].

Seudun läpi kulkee Moskovan, Kazanin ja Jekaterinburgin välinen rautatie. Kizneristä on maantieyhteys Bemyžin ja Možgan kautta Iževskiin. Piirissä on metsä-, puunjalostus- ja elintarviketeollisuutta. Maatalous on keskittynyt maidon ja lihan tuotantoon sekä viljan, rehukasvien, perunan, juureksien, vihanneksien ja pellavan viljelyyn.[3]

Piirissä toimii taidekoulu, ammattikoulu ja kotiseutumuseo. Sen alueella sijaitsee Multanin oikeusjutun tunnetuksi tekemä Vuž Multanin kylä (nykyinen Korolenko). Paikallislehtenä ilmestyy Novaja žizn.[3]