Maankaltainen planeetta
Maankaltainen planeetta eli kiviplaneetta tai terrestrinen planeetta (engl. terrestrial planet) on Maan, Venuksen, Marsin ja Merkuriuksen tyyppinen planeetta, jolla on enimmäkseen raudasta ja jossain määrin myös muista metalleista muodostunut ydin, kiviaineksesta muodostunut sula vaippa sekä kiinteä kuori. Suurin osa maankaltaisten planeettojen aineesta on yleensä silikaattikiveä.
Vaikka niin kutsuttuja supermaapalloja jo tunnetaankin, toistaiseksi varmoja havaintoja varsinaisista maankaltaisista planeetoista muissa aurinkokunnissa ei ole. Helmikuussa 2009 julkaistu CoRoT-Exo-7b on kuitenkin suurella todennäköisyydellä ensimmäinen tällainen. Havaintojen puuttuminen on kuitenkin ennen kaikkea tekninen ongelma: maankaltaisten planeettojen pieni massa ja läpimitta tekevät toistaiseksi niiden havaitsemisen liian vaikeaksi. Tilanteen voidaan odottaa muuttuvan uuden sukupolven etsintäteleskooppien myötä.
Määritelmä
Maankaltaisiksi planeetoiksi kutsutaan planeettoja, jotka muistuttavat Maata. Ne ovat kivi- tai metalliplaneettoja, joilla on kova kuori.[1] Aurinkokunnan neljä maankaltaista planeettaa ovat Maa, Mars, Merkurius ja Venus. Eksoplaneetoista maankaltaisiksi sanotaan planeettoja, joiden säde on vähintään puolet Maasta ja enintään kaksi kertaa Maan säde. Isompia kiviplaneettoja kutsutaan supermaiksi.[2]
Maankaltaistet planeetat ovat muodostuneet pääosin silikaattikivistä tai metallista, mikä erottaa ne kaasuplaneetoista. Maankaltaisten planeettojen rakenne on keskenään samansuuntainen. Niiden ydin on metallinen, usein rautainen. Sitä ympäröi silikaattinen vaippa. Kovassa kuoressa on erilaisia pinnanmuotoja, kuten kanjoneita, kraattereita ja tulivuoria. Maankaltaisten planeettojen kaasukehä on syntynyt vasta planeetan muodostumisen jälkeen vulkanismin tai komeettojen törmäyksen seurauksena, kun taas kaasujätteläisten kaasukehä on jäänne alkuperäisestä tähtisumusta.[3]
Maankaltaisten planeettojen luokitteluksi on esitetty useita kategorioita. Silikaattiplaneettoja ovat Aurinkokunnan maankaltaiset planeetat. Tämän lisäksi on erilaisia teoreettisia planeettamalleja. Rautaplaneetta on planeetta, joka on muodostunut lähes kokonaan raudasta. Sen tiheys on selvästi suurempi kuin muilla samanmassaisilla planeetoilla. Rautaplaneettoja saattaa syntyä erittäin lähellä keskustähteä, ja esimerkiksi Merkuriuksen metalliydin vastaa 60–70 prosenttia koko taivaankappaleen massasta.[3]
Ytimettömät planeetat ovat planeettoja, joissa ei ole ollenkaan metalliydintä. Ne ovat pääosin silikaattikiveä, ja niitä saattaa syntyä planeettakunnan reunoilla. Aurinkokunnassa ei ole ytimettömiä planeettoja, mutta kondriittimetoriitit ovat yleisiä. Hiiliplaneetta on puolestaan teoreettinen planeettaluokka, johon kuuluu taivaankappaleet, joilla on metalliydin ja hiilipohjaisista mineraaleista koostuva vaippa.[3]
Lähteet
- Katharine Gammon: Terrestrial Planets: Definition & Facts About the Inner Planets Space.com. 8.2.2019. Future US, Inc. Viitattu 19.1.2021. (englanniksi)
- Terrestrial Exoplanet Expolration. 8.2.2019. Exoplanet Exploration Program & Jet Propulsion Laboratory. Viitattu 19.1.2021. (englanniksi)
- Matt Williams: What is a Terrestrial Planet? Universe Today. 1.7.2015. Viitattu 19.1.2021. (englanniksi)