Kivesjärvi (järvi)

Kivesjärven pituus on kymmenen kilometriä ja leveys enimmillään viisi kilometriä. Kivesjärven pinta-ala on 25,74 neliökilometriä, joten se on Suomen 134. suurin järvi.[2] Rantaviivaa on 88,74 kilometriä. Järven keskisyvyys on 4,09 metriä ja syvin kohta 12,5 metriä.[1] Syvin kohta sijaitsee järven eteläosassa Juurikkaselällä. Yli 10 metriä syviä kohtia on myös järven pohjoisosassa, itäosassa, keskiosassa Änätinselällä ja Kainuansaaren lounaispuolella.[3]

Järvessä on paljon saaria ja luotoja. Suurimpia saaria ovat Hangonsaari, Poronsaari, Eteissaari ja Mustolansaari. Järven rannoilla on asutusta ja peltoja. Kesäasukkaat ovat rakentaneet Kivesjärven mannerrannat, mutta saarissa on vielä vapaata rantaa[4]. Järven itä- ja pohjoisrantaa myötäilee Oulu–Kontiomäki-rata. Järven pohjoispuolelta kulkee lisäksi valtatie 22.[3]

Kivesjärvi sijaitsee Oulujoen vesistössä (vesistöaluetunnus 59) Oulujärven alueen (59.3) Kivesjärven valuma-alueella, jonka Kivesjärven alueeseen (59.351) se kuuluu. Vedenpinnan korkeus on 135,1 mpy.[1]

Kivesjärvi laski aikaisemmin Alanteenjokea Oulujärven Alanteenlahteen, mutta 1800-luvun alkupuolella tapahtuneessa vesireittien kunnostustöissä Kivesjärvelle kaivettiin uusi laskujoki, Varisjoki, joka alkaa järven kaakkoispäästä ja päättyy Oulujärven Varislahteen. Jonkinlaisena uomana Alanteenjoki kuitenkin vielä esiintyy, vaikka siinä olevan Alanteenjärven pinta normaalitasollaan onkin 30 senttimetriä Kivesjärven pintaa ylempänä[3]. Silti Kivesjärvi luokitellaan vielä bifurkaatiojärveksi.[5] Varisjoen kaivamisen johdosta vedenpinta Kivesjärvessä laski pari metriä. Varisjoessa oli ennen uiton ja kalanviljelylaitoksen suorittamia vesistötöitä kymmenisen koskea, mutta nyt vain kolme. Kivesjärven ja Oulujärven tasoero on 12,4 metriä[3].

Kainuun Ympäristökeskuksen tekemien mittausten perusteella järven veden laatu kuuluu toiseen luokkaan eli on hyvä. Vesialue on lähes luonnontilainen, mutta lievästi rehevöitynyt tai selvästi humuspitoinen. Paikallisesti rajoittuneita leväesiintymiä löytyy satunnaisesti. Vesistö soveltuu hyvin eri käyttömuotoihin.^lähde?

Järven kalakanta on runsas ja monipuolinen. Urheilukalastajalle on haukea ja kuhaa tarjolla runsaasti. Verkkopyytäjä saa syksyisin muikkua. Ahven- ja särkikanta on ehkä liiankin runsas aiheuttaen rehevöitymistä. Myös lohikaloja ja siikaa on istutettu vuosikymmenen ajan, mutta niiden luontainen lisääntyminen ei ole onnistunut toivotulla tavalla. Rapukanta on elpynyt ruton aiheuttamasta tuhosta ja on taas pyyntikokoista.^lähde?