Kiva (organisaatio)

Kivan kautta mikroluotto-organisaatiot ympäri maailmaa voivat lähettää valikoitujen yrittäjien profiileja Kivan verkkosivuille Kiva.org:iin.[5] Lainaajat voivat selata profiileja ja valita yrittäjiä, joita he haluavat lainoittaa. Lainottajat siirtävät rahat Kivalle PayPal-järjestelmän kautta, joka ei ota näistä transaktioista maksua. Luottokorttimaksu on myös mahdollinen ilman PayPal-tunnusta, mutta rahojen takaisinnosto vaatii tunnuksen.[6]

Vastaanotettuaan lainoittajilta riittävän summan, Kiva kokoaa rahat yhteen ja siirtää ne yhdelle mikroluottoja tarjoavista yhteistyökumppaneistaan, joka puolestaan lainoittaa paikallista yrittäjää. Vaikka Kiva ei peri korkoa lainoista, sen yhteistyökumppanit saatavat periä suhteellisen korkeita korkoja kulujensa kattamiseen.[7] Kun paikalliset yrittäjät maksavat lainansa takaisin, yhteistyökumppani lähettää rahat takaisin Kivaan. Kun laina on maksettu takaisin, voivat alkuperäiset yksittäiset lainaajat nostaa rahansa takaisin tai lainata rahat uudelleen toiselle yrittäjälle.

Jessica Jackley ja hänen miehensä Matt Flannery perustivat Kivan lokakuussa 2005. Heidän alkuperäinen kiinnostuksensa mikroluottoihin heräsi vuonna 2003 Grameen Bankin perustajan Muhammad Yunusin luennoidessa Stanfordin Business Schoolissa. Jackley työskenteli koulussa ja kutsui Flanneryn osallistumaan esitykseen. Pian tämän jälkeen Jackley aloitti työt konsulttina yleishyödyllisessä Village Enterprise Fundissa, joka auttoi pienten yritysten perustamisessa Itä-Afrikassa. Vierailullaan Afrikassa pariskunta haastatteli paikallisia yrittäjiä näiden kohtaamista ongelmista uusien yrityksen perustamisessa ja ymmärsivät että rahoituksen puute oli yleinen haaste. Palattuaan Afrikasta he alkoivat suunnitella mikrorahoitusprojektia, josta myöhemmin muotoutui Kiva.[8]

Huhtikuussa 2005 Kivan ensimmäiset seitsemän lainaa oli rahoitettu, yhteensä 3500 dollaria, ja alkuperäisiä yrittäjiä pidettiin myöhemmin "Dream teamina".[9] Syyskuussa 2005 yrittäjät maksoivat lainansa kokonaisuudessaan takaisin ja Kivan perustajat ymmärsivät perustaneensa kestävän mikroluototuskonseptin. Kokeiluvaiheen jälkeen Flannery ja Jackley perustivat Kivan yleishyödylliseksi organisaatioksi. Vuonna 2006 menestyneitä yrittäjiä ja liikemiehiä siirtyi Kivaan töihin, muun muassa Premal Shah PayPalista ja LinkedIn-palvelun toimitusjohtaja ja perustaja Reid Hoffman. Pian ensimmäisen vuosipäivän jälkeen lokakuussa 2006 Kiva saavutti miljoonan dollarin rajapyykin mikrolainojen yhteismäärässä ja solmi sopimuksen 20 yhteistyökumppanin kanssa. Sittemmin Kiva on jatkanut kasvuaan ja solminut lisää yhteistyökumppanuuksia ja saanut tukea mediassa ja julkisessa keskustelussa.

Lainoja on myönnetty yhteensä yli 700 miljoonan dollarin edestä, ja lainanantajia on ollut yli 1,3 mljoonaa. Kivan kautta on rahoitettu yli 900 000 lainaa. Keskimääräisen lainan koko on noin 400 dollaria. Kivan kaikkien yhteistyökumppaneiden keskimääräinen takaisinmaksuprosentti on 98,67 %.[10]

Vuonna 2010 Kivan liikevaihto oli 11 515 298 ja kulut 6 225 091 dollaria, josta erotuksena jäi jäljelle investointeihin 5 290 207 dollaria. Kivan nettovarallisuus vuonna 2010 oli 11 121 817 dollaria.[11] Kiva ei pyydä lainoistaan itselleen yhtään korkoa vaan antaa ne mikroluotottajille ilmaiseksi. Nämä mikroluotottajat sitten lainaavat rahat erittäin korkealla, keskimäärin yli 30 prosentin, korolla. Kivan tärkeimmät rahoituslähteet ovat lahjoitukset, taloudelliset tuet ja alennetut hinnat käyttämissään isojen yritysten palveluissa. Chevron, Visa, ja Skoll Foundation tukivat Kivaa miljoonan, puolentoistamiljoonan ja miljoonan dollarin lahjoituksilla. Kiva voitti myös miljoonan dollarin lahjoituksen Sam's Clubin "Giving Made Simple" -kampanjassa ja 500 000 dollaria American Expressin "Take Part" -kilpailussa. Lisäksi, Omidyar Network tuki Kivaa viiden miljoonan dollarin viisivuotisella lahjoituksella auttaakseen Kivaa laajentamaan sen yhteistyökumppaniverkostoa ja tukemaan due diligence -toimintaa.

Kivan lainoista 80,46 % on myönnetty naisyrittäjille (1.4.2012).[12] Kiva korostaa naisten tukemista, koska naiset hyötyvät eniten mikroluotoista. Patriarkaatti ja tiukka työnjako ovat valloillaan vielä monissa kehitysmaissa. Naiset ovat usein suurimpia köyhyyden kärsijöitä, koska niukat resurssit ovat monesti vain perheen mieshenkilöiden käytössä.[13] Tietokirjassa Half the Sky, Nicholas D. Kristof ja Sheryl WuDunn kertovat tarinoita naisista joiden elämä muuttui mikrorahoituslaitosten ansiosta joita Kiva tukee. Mikrolainojen avulla naiset saivat kulutusvoimaa ja kuluttivat vähemmän rahaa välittömän nautinnon hyödykkeisiin kuten alkoholiin, prostituutioon ja huumeisiin. Lisätuloilla he saivat lapsille koulutuksen, korjausta asuintiloihinsa tai modernia teknologiaa ja lääkkeitä. Kulutusvoiman siivellä myös heidän itsenäisyytensä ja kunnioitus miesten suunnalta lisääntyi. Kristof ja WuDunn ovat kirjoittaneet, että "mikrorahoitus on kohottanut naisen asemaa ja suojannut heitä pahoinpitelyltä enemmän kuin mikään laki olisi auttanut".[14]

• Kivan kotisivu (www.kiva.org)
• Hiiri joka murisee (Artikkeli mikromaksuista ja jossa sivutaan Kivan toimintaa.
• Pienrahoitusta kehitysmaihin parilla klikkauksella (Maailma.net) (Arkistoitu – Internet Archive)