Kittilän kirkko
Kittilän kirkko on Kittilän seurakunnan kirkko Kittilän kirkonkylässä.
Kittilän kirkko | |
---|---|
Kittilän kirkko huhtikuussa 2016 |
|
Sijainti | Valtatie 95, Kittilä |
Koordinaatit | |
Seurakunta | Kittilän seurakunta |
Rakentamisvuosi | 1831 |
Suunnittelija |
Carl Ludvig Engel (alkuperäinen pitkäkirkko) Julius Basilier (laajennus ristikirkoksi) |
Materiaali | puu |
Istumapaikkoja | 550 |
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla |
Kirkko on valmistunut vuonna 1831 ja sen on suunnitellut C. L. Engel. Istumapaikkoja on noin 550.[1] Kirkko rakennettiin alkujaan pitkäkirkoksi, mutta sitä laajennettiin ristikirkoksi Julius Basilierin suunnitelmien mukaan 1886–1887, jolloin myös torni korotettiin. Kirkon sisäilme on vuodelta 1986.[2]
Kirkko on niitä harvoja kylän rakennuksia, jotka selvisivät perääntyvien saksalaisten tuhopoltolta Lapin sodassa 1944–1945, ja se on Kittilän vanhin säilynyt rakennus. Kirkon rakennusmestarina toimi lähes sen valmistumiseen saakka Aatami Lantto, ja hänen kuolemansa jälkeen työn jatkoi loppuun Johan Jäneslampi.[3]
Kirkossa on Johan Gustav Hedmanin 1831 maalaama alttaritaulu Jeesus ristillä (267 × 205 cm öljymaalaus kankaalle). Sen lahjoitti Oulun läänin maaherra Johan Abraham Stjernschantz, mistä kertova teksti "År 1831 är denna tafla förärat till Kittilä kyrka af Landshöfdingen och Riddaren i Uleåborg Herr A. Stjernscantz" on merkitty tauluun.[4]
Lähteet
- Kittilän kirkko Kittilän seurakunta. Arkistoitu 2.4.2015. Viitattu 11.7.2014.
- Kittilän kirkko (rakennusperintörekisteri) Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. Museovirasto. Viitattu 11.7.2014.
- Muhonen, Riitta: Kirkon rakennusmestari sai uuden hautaristin (Julkaistu Kittilälehdessä 14.7.2010) 14.7.2010. Kittilämedia Oy. Viitattu 11.7.2014.
- Pekka Rönkkö: Noitarummusta kirkkauden kruunuun. Lapin kirkkomaalauksia keskiajalta nykypäivään, s. 110-113. Kustannusosakeyhtiö Pohjoinen, 1985. ISBN 951-749-005-4.