Kiteen kirkko

Kirkossa on 1500 istumapaikkaa. 28-äänikertaiset urut on Kangasalan Urkutehtaan valmistamat. Ikonostaasiseinää muistuttavalla alttariseinällä on Pyhää ehtoollista esittävä, taiteilija Berndt Lagerstamin maalaama alttaritaulu vuodelta 1924, joka on jäljennös Leonardo da Vincin maalauksesta.[1][2]

Kirkkoa on peruskorjattu 1968 ja 1991.[1] Alun perin alttarin yläpuolella ollut saarnastuoli muutettiin tavanomaisemmalle paikalle 1920-luvulla. Kirkko sähköistettiin 1924. Kirkon sisustus on kutakuinkin alkuperäisessä asussa.[2]

Tornin kaksi kelloa on hankittu palovahinkokorjauksen aikana 1880-luvun lopulla.[2]

Kirkko ja lähellä oleva kirkkoherranpappila kuuluvat Museoviraston määrittelemiin Suomen valtakunnallisesti merkittäviin rakennetuihin kulttuuriympäristöihin.[3]

Kiteen kirkko sisältä

Sjöström suunnitteli korkeatornisen kivikirkon, jossa kattolistat, ikkuna- ja oviaukot ja muut koristeosat oli muurattu punatiilestä. Kirkossa on poikkisakarat, jotka ovat runkohuonetta matalammat.[3] Rakentamiseen tarvittava harmaa graniitti saatiin Kiteeltä, myös tiilet poltettiin omassa pitäjässä. Kirkon rakennusurakka annettiin maakauppias Laurikaiselle. Urakka oli määrä saada valmiiksi syyskuussa 1887, mutta työt valmistuivat jo 1886 loppuvuodesta. Kirkko vihittiin käyttöön loppiaisena 1887. Vihkimisen toimitti lääninrovasti[2] Evert Brynolf von Konow[4] ja kirkko oli viimeistä sijaa myöten täynnä, tieto uudesta komeasta kirkosta houkutteli katsojia.[2]

Vihkiäisvuoden syksyllä Laurikainen oli korjaamassa kirkon peltikattoa. Ilmeisesti työssä apuna käytettävistä hehkuvista hiilistä karkasi tuli kattorakenteisiin ja sieltä kirkon muihin puuosiin tuhoten kirkon sisustuksen kokonaan. Kirkkoa ei ollut vakuutettu ja käräjöintien jälkeen lasku tuhojen korvaamisesta lankesi kokonaan seurakunnalle. Seuraavan kolmen vuoden aikana kirkko korjattiin entiselleen. Ulkopuolista urakoitsijaa ei käytetty, vaan rakennustoimikunta huolehti korjaamisesta, osa toimikunnan jäsenistä maksoi oman osuutensa rakennustyönä. Kirkko vihittiin uudestaan käyttöön 28. syyskuuta 1890.[2]

Kiteen sankarihaudat
1939 - 1944 Kunnia kaikkensa antaneille, uhrinsa kalleimman kantaneille

Kiteen ensimmäinen kirkko on ollut Suorlahdella ja rakentamisajan arvellaan olleen 1640-luvulla. Vanhassa noin vuodelta 1650 olevassa kartassa on kirkko myös nykyisen kirkon paikalla kirkonkylässä, joten arvellaan pitäjässä olleen silloin kaksi kirkkoa, molemmat ilmeisesti tuhoutuivat ruptuurisodassa. Uusi puukirkko valmistui vuoden 1670 tienoilla ja kellotapuli 1690. Isovihan ja pikkuvihan hävityksessä kirkko rappeutui pahoin, samoin kellotapuli. Seuraavan kirkon rakentaminen alkoi 1757 ja kesti neljä vuotta. Tämä Ulriika Eleonooran mukaan nimetty ristikirkko sai vierelleen uuden erillisen kellotapulin 1819. Vuonna 1842 salama iski tapuliin, joka korjattiin perusteellisesti ja purettiin vasta 1897 tarpeettomana. Ulrika Eleonoran kirkko paloi kesällä 1876, sen syttymissyy jäi tuntemattomaksi.[2]

Seurakunta rakensi pikaisesti tilapäisen lautakirkon kirkkomaan ulkopuolelle, se valmistui vielä samana vuonna. Lautakirkko oli pieni ja osoittautui hataraksi. Uuden kirkon suunnittelu alkoi samaan aikaan. Senaatti ei sallinut rakentaa enää uutta puukirkkoa, joten uusi pyhättö tehtiin paikallisesta harmaakivestä, jota tehostettiin punatiilimuurauksin. Kivikirkon suunnitteli Frans Sjöström, joka kuitenkin kuoli 1885 eikä nähnyt kirkkoa valmiina.[2]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kiteen kirkko Wikimedia Commonsissa