Kirvun Huopatehdas

Kirvun Huopatehdas Oy oli Karjalan kannaksella Kirvussa toiminut huopajalkineita ja muita huopatuotteita valmistanut yritys. Yrityksen perusti 1897 Kirvun Tietävälän kylään Max Alfthan. Myöhemmin tehtaan omisti W. Dippel ja vuodesta 1926 kauppaneuvos Artturi Helenius. Yritys muutettiin osakeyhtiöksi vuonna 1924. Tehdas oli 1930-luvulla suurin ja tunnetuin alallaan Suomessa.[1][2][3]

Kirvun Huopatehdas oli ensimmäisiä alallaan Suomessa. Ennen sen perustamista huopajalkineet ja valjas- sekä konehuovat oli tuotu ulkomailta. Huopajalkineet oli tuotu pääasiassa Venäjältä mutta ne olivat usein huonolaatuisia ja tästä johtuen ensimmäinen kotimainen huopajalkinetehdas perustettiin Kirvuun. Jalkineet valmistettiin aluksi osittain käsityönä mutta tehtaassa kehitettiin koneet hyvälaatuisten huopajalkineiden valmistukseen. Huovan raaka-aineena käytetty lampaan villa jouduttiin tuomaan ulkomailta koska kotimaasta sitä ei ollut riittävästi saatavana. Tehtaan käyttämä sähkö saatiin omasta Pitkäkosken voimalaitoksesta. Tehtaalla oli myös aputehtaat Parikkalassa ja Vuosalmella.[1][3]

Kirvun Huopatehdas valmisti jalkineiden ohella myös erilaisia levy-, kone- ja valjashuopia. Tuotteet myytiin pääasiassa kotimaahan mutta vientiä oli myös muun muassa Skandinavian maihin, Islantiin, Kanadaan ja Yhdysvaltoihin. Tehtaan tuotteita palkittiin useissa näyttelyissä muun muassa ne palkittiin kultamitalilla Suomen Messujen laatukilpailuissa vuosina 1930 ja 1935.[1][3]

Vuonna 1929 tehtaalla oli työssä parisataa henkilöä ja huopajalkineita valmistettiin 140 000 paria vuodessa. Työväki asui tehtaan asunnoissa ja tehtaalla oli oma kerhotalo, lukutupa, sairaskassa ja kansakoulu. Thetaan konttori sijaitsi Viipurissa. 1930-luvun alussa tehtaan työntekijät perustivat kilpailevia yrityksiä lähiseudulle Mikko Verta 1930 Tietävälään, Jaakko Puumala 1932 Inkilään, Juho ja Toivo Virolainen Virolaan sekä Matti Hämäläinen Mertjärvelle. 1930-luvulla yli puolet Suomen huopatehtaista toimi Kirvussa.[1][2][4]

Sotien jälkeen Kirvun Huopatehdas toimi vielä Simpeleellä. Mertjärven huopatehdas siirtyi Kankaanpäähän ja Inkilän huopatehdas Kurikkaan ja sieltä Kärkölään. Mikko Verran perustama tehdas siirtyi 1945 Orimattilaan nykyisen Villa Roosan tiloihin ja toimi pisimpään näistä aina 1970-luvulle saakka.[4][5]