Kirkkonummi

Upinniemen rannikkoa.

Maantieteellisesti Kirkkonummella on kaksi suurta niemeä, Porkkalanniemi ja Upinniemi, joista jälkimmäisessä sijaitsee vuonna 1959 perustettu merivoimien tukikohta ja varuskunta. Porkkalaan osuu Itämeren mittakaavassa tärkeä muuttolintujen pysähdyspaikka. Porkkalanniemellä on myös Uudenmaan hiljaisimmaksi mitattu paikka. Nuuksion kansallispuistosta osa on Kirkkonummen puolella. Kasvimaantieteellisesti Kirkkonummi kuuluu hemiboreaaliseen vyöhykkeeseen.

Kirkkonummella on 67 luonnonsuojelualuetta (2009).[15]

Kirkkonummella sijaitsevat myös Metsähovin tutkimuslaitokset. Masalassa on Geodeettinen laitos. Kunnan alueella on 86 järveä, joista suurimmat ovat Vitträsk, Humaljärvi ja Storträsk – Bakträsk. Suurin osa järvistä sijaitsee Kirkkonummea halkovan rautatien pohjoispuolella.[16]

Kirkkonummella on kostea mannerilmasto (Köppen: Dfb). Siellä on pitkät ja kylmät talvet ja lämpimät kesät, keväisin ja syksyisin on sateista ja viileää. Kirkkonummella on samanlainen ilmasto kuin Hokkaidōlla ja Nova Scotialla. Sadetta on ympäri vuoden, mutta eniten alku- ja loppusyksystä. Lämpimin Kirkkonummella mitattu lämpötila on 34,8 °C ja kylmin -31,4 °C.

Kirkkonummella on useita uimarantoja meren ja järvien rannoilla, pitkä rantaviiva laajalla saaristolla veneilyyn, melontaan, kalastukseen ja sukellukseen, laajat luonnontilaiset alueet kuntoiluun ja suunnistukseen, kunnan ylläpitämät juoksu- ja murtomaahiihtoreitit, kevyen liikenteen reitit juoksemiseen, pyöräilyyn ja rullaluisteluun, uimahalli, jäähalli, kunnallinen sisäuimakeskus, viisi golfkenttää, joilla yhteensä kahdeksan täysipituista väylää ja laskettelukeskus (Peuramaa). Kirkkonummella on myös useita ratsastustalleja.

Kirkkonummella on kuvattu useita tv-sarjoja, elokuvia ja dokumentteja. Niistä Kirkkonummella on kuvattu joko useita jaksoja tai muutamia kohtauksia. Televisiosarjoista mainittakoon Team Ahma, Susikoira Roi – seikkailu saaristossa, Salatut elämät, Tallitähdet, Kansan mies, Tappajan näköinen mies ja elokuvista muun muassa Cyclomania.

Kirkkonummen kirjasto, vihitty käyttöön syksyllä 2020.

Kirkkonummen vesitorni. Otettu käyttöön syksyllä 2020.

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Taajamat

Veikkolan taajamaa.

Vuoden 2020 lopussa Kirkkonummella oli 40 082 asukasta, joista 35 880 asui taajamissa, 3 628 haja-asutusalueilla ja 574:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Kirkkonummen taajama-aste on 90,8 %.[19] Kirkkonummen taajamaväestö jakautuu seitsemän eri taajaman kesken:[20]

#	Taajama	Väkiluku (31.12.2020)
1	Kirkkonummen kirkonkylä (Kirkkonummen keskusta)	20 353
2	Helsingin keskustaajama*	8 006
3	Veikkola*	5 924
4	Lapinkylä	888
5	Långvik	450
6	Saarlammi*	244
7	Kolmiranta*	15

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Masala ei muodosta omaa taajamaansa, vaan se on osa Helsingin keskustaajamaa, joka ulottuu Helsingin usean lähikunnan alueelle.[20] Yhteensä Helsingin keskustaajamassa on 1 268 296 asukasta ja sen pinta-ala on 680,12 neliökilometriä.[21] Saarlammin taajama sijaitsee pieniltä osin myös Siuntiossa. Veikkolan taajama sijaitsee Saarlammin tavoin pääosin Kirkkonummella, mutta pieneltä osin myös Vihdissä.[20] Kolmirannan taajama ulottuu pääosin Espoon kaupungin alueelle.

Väkiluku suur- ja tilastoalueittain

Haapajärven kylä Pohjois-Kirkkonummella.

Kirkkonummen suuralueet ja tilastoalueet sekä niiden väkiluvut (2011):[22]

Alue	Väkiluku
Etelä-Kirkkonummi	2 539
– Eestinkylä	718
– Långvik	954
– Porkkala	517
– Upinniemi	350
Keski-Kirkkonummi	25 543
– Jorvas	1 003
– Keskusta	14 082
– Korkkulla	502
– Masala-Luoma	6 284
– Pikkalanlahti	2 378
– Sepänkylä	596
– Överby	698
Pohjois-Kirkkonummi	8 708
– Evitskog	705
– Haapajärvi	484
– Kylmälä	855
– Lapinkylä	1 109
– Veikkola	5 181
– Vols	374
Muut	402
Yhteensä	37 192

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Kirkkonummella on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[23]

• Kirkkonummen suomalainen seurakunta
• Kyrkslätts svenska församling

Nämä seurakunnat muodostavat Kirkkonummen seurakuntayhtymän (ruots. Kyrkslätts kyrkliga samfällighet).

Suomen helluntaikirkon jäsenseurakunnista Kirkkonummella toimii Kyrkslätt Elimförsamling. Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Kirkkonummella toimii Kirkkonummen helluntaiseurakunta.[24]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kirkkonummen alueella toimii Helsingin ortodoksinen seurakunta.[25]

Kirkkonummen rautatieasema Kirkkonummen keskustassa uudenvuodenaattona 2006.

Yhdystietä 1130 Kirkkonummella.

Kirkkonummen pohjoisosaa halkoo valtatie 1, jonka varrella sijaitsee Veikkola. Kirkkonummen keskusta taas on kantatien 51 varrella. Myös kantatien 50 eli Kehä III:n läntisin osuus sijaitsee Kirkkonummen alueella. Keskustan pääkatuja ovat Kirkkonummentie ja Ervastintie.

Kirkkonummen linja-autoyhteydet palvelevat pääasiassa koulu- ja työmatkaliikennettä, mutta esimerkiksi keskustasta pääsee linja-autolla puolessa tunnissa Helsingin keskustaan. Hajanainen yhdyskuntarakenne ei mahdollista joukkoliikenteen taloudellisesti kannattavaa järjestämistä tiiviimpiä taajama-alueita lukuun ottamatta. Pohjolan Liikenteen ja elokuusta 2014 alkaen myös Nurmijärven Linja Oy:n[26] bussit palvelevat Etelä- ja Keski-Kirkkonummea sekä Veikkolaa.

Helsingin ja Turun välinen rantarata kulkee Kirkkonummen kautta, ja kunnan alueella sijaitsevat seuraavat rautatieasemat:

• Luoma (lakkautettu 27.3.2016)
• Masala
• Jorvas
• Tolsa
• Kirkkonummi.

Kirkkonummi kuuluu Helsingin seudun liikenne-kuntayhtymään. Pääkaupunkiseudun lähiliikenteen U-junat kulkevat Helsingin ja Kirkkonummen välillä kaksi kertaa tunnissa ja pysähtyvät Masalan, Jorvaksen, Tolsan ja Kirkkonummen asemilla. Masalan ja Kirkkonummen keskustan asemalla pysähtyvät myös ruuhka-aikaan liikennöitävät X-junat sekä Siuntioon menevät Y-junat. Kirkkonummen keskustan asemalla pysähtyivät 26.3.2016 asti kaikki Helsingin ja Turun välillä liikennöivät kaukojunat, nykyisin vain junat 5.48 ja 6.58 Turkuun ja 18.55 ja 21.55 Helsinkiin. Kirkkonummen rautatieasemalta lähtee joka arkipäivä kolme linja-autovuoroa Karjaalle, josta on junayhteys Turkuun.

Kirkkonummen kunnan suurimmat työnantajat vuonna 2013 ovat:[27]

Kirkkonummen pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla suolasilakkakeitto ja ruisleipä sekä mannaryynistä tehty pannukakku.[28]

Kaksi Kirkkonummen kylää on saanut vuoden uusmaalaisen kylän kunniamaininnan: Luoma 2004 ja Evitskog 1989.

• Sundbyberg, Ruotsi[29]
• Paldiski, Viro[29]

• Luettelo Kirkkonummen julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä
• Kirkkonummen nuorisovaltuusto
• Kersleti, virolainen kylä jonka perustaneet entiset ruotsinkieliset kirkkonummelaiset

• Georg Haggrén ym.: Muinaisuutemme jäljet. Gaudeamus, 2015.

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kirkkonummi Wikimedia Commonsissa

• Kirkkonummen kunnan kotisivut
• Tilastokeskus - Kirkkonummen avainluvut
• Vitträskin kalliomaalaukset
• Juusjärven kalliomaalaukset
• Puna-armeija Porkkalassa Ylen Elävä arkisto (archive.org, arkistoitu 17.10.2011)
• Kirkkonummen kunnan kartta