Kirjoantilooppi

Kirjoantiloopin säkäkorkeus on noin 70–90 cm, ruumis 105–150 cm pitkä ja paino 40–80 kg. Kirjoantiloopilla on pöyheä häntä. Sen sarvet ovat noin 35 cm pitkiä. Naaraat ovat koiraita pienempiä. Kirjoantiloopin turkissa on kirjavia valkoisia laikkuja. Muuten se on harmaa, tosin jotkin yksilöt ovat tummia.

Kirjoantilooppeja elää lähes kaikkialla Saharan eteläpuolisessa Afrikassa kaikkein kuivimpia alueita kuten Kalaharia ja Namibia lukuun ottamatta. Se elää niin sademetsissä kuin savanneilla, kunhan maasto on peitteinen. Laji elää myös vuoristometsissä.

Kirjoantilooppi liikkuu sekä päivällä että yöllä, mieluiten kuitenkin öisin. Se ei liiku kovassa helteessä. Antiloopit elävät hyvin piilottelevasti. Kirjoantilooppi ei ole seurallinen, mutta sietää lajitovereita ja joskus niitä voi elää yli 20 neliökilometrillä. Lajin elinalue on 0,25–20 hehtaaria. Kirjoantilooppi ääntelee vain vähän. Naaras synnyttää kerralla yhden vasikan kuuden kuukauden kantoajan jälkeen. Se voi saada kaksi vasikkaa vuodessa. Vasa seuraa emoaan avoimeen ympäristöön nelikuisena. Vasikka aikuistuu vuoden vanhana. Kirjoantiloopin ravinto koostuu lehdistä, ruohoista ja hedelmistä. Öiseen aikaan se usein tulee syömään avoimelle savannille. Kirjoantiloopin vihollisia ovat isot petoeläimet, kuten leopardit, kotkat ja hyeenat. Kirjoantiloopin vasoja jää myös paviaanien ja simpanssien saaliiksi. Kirjoantiloopin elinikä on noin 12 vuotta. Laji ei ole uhanalainen.

• Lahti, Seppi et al (toim.) 1979. Zoo Suuri eläinkirja 2: Nisäkkäät. Porvoo: WSOY. ISBN 951-0-08247-3 ja Suuri Savanni. Kirj. Olli marttila. Auris