Kirjanpainaja

Kirjanpainaja (Ips typographus) on noin puolen sentin mittainen kaarnakuoriainen. Se on taloudellisesti merkittävin kuusta vioittava runkotuholainen.[2] Tuulenkaadoissa ja heikentyneissä pystypuissa lisääntyvät kirjanpainajat parveilevat touko-kesäkuussa, jolloin koiraat iskeytyvät puun paksun kaarnan alle ja houkuttelevat paikalle naaraita. Naaraat kaivertavat emokäytävänsä ja laskevat munat käytävän reunoille. Munista kuoriutuu toukkia, jotka nakertavat käytäviä ja lopulta koteloituvat. Koteloista kuoriutuvat aikuiset kirjanpainajat.

Kirjanpainaja
Uhanalaisuusluokitus

{{{status}}}
Suomessa:

Elinvoimainen [1]
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Kovakuoriaiset Coleoptera
Alalahko: Erilaisruokaiset Polyphaga
Yläheimo: Kärsäkäsmäiset Curculionoidea
Heimo: Kärsäkkäät Curculionidae
Alaheimo: Kaarnakuoriaiset Scolytinae
Suku: Kirjanpainajat Ips
Laji: typographus
Kaksiosainen nimi

Ips typographus
(Linnaeus, 1758)
Katso myös

  Kirjanpainaja Wikispeciesissä
  Kirjanpainaja Commonsissa

Kirjanpainajat saavat aikaan puiden nestevirtausten katkeamisen ja siten puiden heikkenemisen. Jos syömäkuvioita on laajasti puun rungon ympäri asti, puut kuolevat. Kirjanpainajien mukana puihin tulee myös sinistäjäsieniä, jotka osallistuvat yhdessä hyönteisen kanssa puun tappamiseen.

Keskeinen kirjanpainajien torjuntakeino on tuoreen, kuorellisen kuusipuutavaran ja tuulenkaatojen kuljettaminen metsästä pois ajoissa ennen hyönteisten lisääntymistä. Ellei puiden poistaminen ole mahdollista tulisi puutavara käsitellä kasvinsuojeluaineilla tai kuoria, peittää tai sadettaa kahden kuukauden ajan kesäkuun alusta lukien. Kirjanpainajatuhoja ehkäistään parhaiten istuttamalla sekametsää, missä lajeina on kuusen lisäksi myös mäntyä, metsähaapaa sekä koivua.

Kirjanpainajien saalistajia luonnossa ovat ainakin seuraavat: kennovaleskorpioni (Chernes cimicoides), Epuraea pygmaea, Medetera breviseta, Medetera dendrobaena, Medetera signaticornis, Nemosoma elongatum, kaitapehkiäinen (Nemozoma elongatum), hukkakartukas (Nudobius lentus), aitoliskokuntikas (Quedius plagiatus), havukaarniainen (Rhizophagus dispar), ruostekaarniainen (Rhizophagus ferrugineus), kämäräpihkalude (Scoloposcelis pulchella) ja isomuurahaiskuoriainen (Thanasimus formicarius).

Lähteet
  1. Jyrki Muona, Jaakko Mattila: Kirjanpainaja – Ips typographus Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
  2. Hannula, Eeva: Kanta-Häme pelkää kaarnakuoriaisepidemiaa Yle Uutiset. 16.5.2014. Viitattu 11.5.2016.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.