Kirjanmerkki

Kirjanmerkki on kirjan väliin laitettava ohut esine, joka näyttää aukeaman, mistä lukemista tulee seuraavalla lukukerralla jatkaa tai mihin kirjan kohtaan pitäisi muuten kiinnittää huomiota.[1] Esimerkiksi virsikirjan kirjanmerkkiä siirretään hartaustilaisuudessa edellisen virren lopuksi seuraavaksi laulettavan virren alkukohtaan.

Nahkanauhasta ja hopeakorusta tehty koristeellinen kirjanmerkki.
Post-it-lappuja arkisina kirjanmerkkeinä.

Monissa näyttävästi sidotuissa kirjoissa on selän sisään valmiiksi kiinnitetty kirjanmerkkinauha, jota voi helposti siirtää haluttujen sivujen väliin. Perinteinen irrallinen kirjanmerkki voi olla kaunis nauha tai kirjottu tai muuten koristeltu nahka- tai kangasliuska.[1] Kirjanmerkkinä voi kuitenkin toimia muukin litteä ja ohut esine, kuten paperiliitin, Post-it-lappu, kirjan osto- tai lainauskuitti tai muu paperin tai kartonginpalanen. Erillisen kirjanmerkin sijaan kirjan sivun voi myös merkitä taittamalla sivun kulman niin sanotulle koirankorvalle eli hiirenkorvalle. Jos pitää kirjan paperipäällystä kirjan päällä lukiessaan, voi myös päällyksen etu- tai takaliepeen sujauttaa oikealle aukeamalle kirjanmerkiksi.

Jotkut kirjakaupat laittavat myymiensä kirjojen väliin liikkeen logolla ja tiedoilla varustetun kirjanmerkin. Kirjanmerkit ovat myös suosittuja lasten ja aikuisten askartelutöitä.

Vanhimmat säilyneet kirjanmerkit ovat peräisin 1500-luvun lopulta, muun muassa kuningatar Elisabet I:n kirjoista. Oma erillinen esinetyyppinsä, ja samalla keräilykohde, kirjanmerkistä alkoi tulla 1800-luvun puolivälissä, jolloin eräät kutomot Englannin Coventryssä alkoivat valmistaa niitä silkkinauhoistaan.

Kankainen beduiinien perinteisellä koristelulla kirjailtu kirjanmerkki.


Lähteet
  1. Maija Suova (toim.): Emännän tietokirja I–II, 4. uudistettu laitos, s. 501–502. WSOY, 1958.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.