C/1680 V1

C/1680 V1 eli vuoden 1680 suuri komeetta on Aurinkoa kiertävä komeetta,[1] joka tuli lähelle Aurinkoa vuonna 1680, jolloin se myös löydettiin. Komeetan löysi Gottfried Kirch 14. marraskuuta.[2] Komeetta ohitti Maan 0,42 AU:n etäisyydeltä 30. marraskuuta kyseisenä vuonna. Komeetan kirkkauden magnitudi oli suurimmillaan 1–2, ja se oli ensimmäinen kaukoputkella löydetty komeetta.[3] C/1680 V1 on Aurinkoa hipova komeetta, joka kävi lähimmillään 200 000 kilometrin päässä Auringon pinnasta. Se ei silti ollut ns. Kreutz-ryhmän komeetta, joita on suuri osa Aurinkoa hipovista komeetoista.[4]

C/1680 V1
Isaac Newtonin piirros C/1680 V1:n radasta
Löytäminen
Löytäjä	Gottfried Kirch
Löytöpäivä	14. marraskuuta 1680
Muut nimet	Vuoden 1680 suuri komeetta, Kirchin komeetta, Newtonin komeetta
Kiertorata
Apheli	888,851 AU
Periheli	0,006 AU
Isoakselin puolikas	444,429 AU
Eksentrisyys	0,999986
Kiertoaika	~9356 a
Inklinaatio	60,678°
Edellinen periheli	18. joulukuuta 1680
Seuraava periheli	~11036
Infobox OK

C/1680 V1:stä pidettiin aluksi kahtena eri komeettana. Toinen näkyi vuoden 1680 lopulla ja toinen vuoden 1681 alussa, mutta sen tajuttiin olevankin yksi ja sama komeetta, jota oli havainnoitu ennen ja jälkeen perihelin, jolloin se oli käynyt Auringon takana. Komeetan rata on hyvin epäkeskinen: sen eksentrisyys on jopa 0,999986. Aluksi uskottiin, että komeetan kiertoaika on 575 vuotta, mutta nykyään sen kiertoajan uskotaan olevan noin 9 356 vuotta. Komeettaa on kutsuttu myös Kirchin komeetaksi tai Newtonin komeetaksi. C/1680 V1 oli 1600-luvun kirkkaimpia komeettoja, ja se on ehkä parhaiten tunnettu siitä, että Sir Isaac Newton käytti sitä koetellessaan ja todistaessaan Keplerin lakeja.[5] Newton oli viimeinen C/1680 V1:stä havaintoja tehnyt henkilö.[6]