Vanhat suomalaiset mittayksiköt

• 1 peninkulma = 5 937 – 6 173 m[2]

Peninkulma oli alun perin määritelty siksi matkaksi, jossa koiran haukku kuuluu tyynessä ilmassa (oikeastaan penin kuuluma).[3] Peninkulmaa pitempi yksikkö oli päivämatka (2 peninkulmaa), joka vastasi ihmisen päivässä jalan taittamaa matkaa. Muita mittoja olivat lappalainen epävirallinen yksikkö poronkusema (n. 7,5 km), joka tarkoitti matkaa, jonka poro kulkee virtsaamistarpeiden välillä, ja tankomitta, joka oli 5–9 kyynärää, kylästä riippuen.

• Vaaksa = levitetyn kämmenen peukalon ja etusormen päiden väli. Murteissa vaaksaa on voitu myös kutsua vähävaaksaksi, jolloin isovaaksa on ollut peukalonpään ja keskisormenpään väli.[1]

• 1 tikkuri = 10 kpl (nahkoja tai turkiksia)[4]
• 1 kiihtelys = 40 oravannahkaa[5]

Pituusmittojen perusmitta oli kyynärä, joka vastaa periaatteessa ihmisen kyynärvarren pituutta kyynärpäästä sormenpäihin. Kyynärä kuitenkin määriteltiin jalan kautta, jolloin siitä tuli epänormaalin suuri. Nykyihmisellä kyynärän pituus on melko tarkasti 50 cm.

Ruotsalaiseen kyynärään perustuvat muunnokset:[8]

• 1 ruotsalainen peninkulma = 36 000 jalkaa = 10 688 m[9][10]
• 1 virsta = ¹⁄₁₀ peninkulmaa = 600 syltä = 3 600 jalkaa = 1068,8 m[10]
• 1 syli = 3 kyynärää = 6 jalkaa [8] = 1,8 m[11][10]
• 1 kyynärä = ¹⁄₃ syltä = 2 jalkaa = 24 tuumaa [8] = 0,6 m[11][10]
• 1 jalka = 12 tuumaa työmittana = 10 tuumaa kymmenysmittana [8] = 0,3 m[11][10]
• 1 kortteli eli vaaksa = ¹⁄₄ kyynärää[12] = ¹⁄₂ jalkaa [8] = 0,1 m[10]
• 1 tuuma = ¹⁄₂₄ kyynärää = 24,7 mm[10][8]
• 1 linja = ¹⁄₁₂ tuumaa = 2,1 mm[10][8]

Painomittojen perusyksikkö oli naula eli pauna (ruots. pund). Mittoja käytettiin yleisten kauppatavaroiden mittaamisessa (vrt. brittiläinen avoirdupois-järjestelmä). Apteekkareilla ja kultasepillä oli oma mittajärjestelmänsä.

• 1 lästi – 4 250 kg = 100 sentneriä
  • 1 lästi painava – 18 kippuntaa vuoripainoa = 2448,4 kg[10]
• 1 kippunta – vanhaa painoa = 20 leiviskää = 400 naulaa = 170,0 kg[10]
  • 1 kippunta vuoripainoa = 136 kg
  • 1 kippunta takkirautapainoa = 177 kg
• 1 sentneri – 42,5 kg = 100 naulaa
• 1 senttaali – 100 kg[13][14]
• 1 leiviskä = 20 naulaa[10] = 8,5 kg[11][10]
• 1 naula = 32 luotia = 425,1 g[15][10]
• 1 markka = ¹⁄₂ naulaa = 212,6 g
• 1 luoti = 4 kvintiiniä = 13,3 g[11][10]
• 1 kvintiini = 3,3 g[10]
• 1 skruupeli eli krupula = 20 graania[10] = 1,2 g[10]
• 1 assi = n. 48 mg
• 1 jyvä l. graani = 42,5 mg

Tilavuusmittoja käytettiin kuivatavaroiden mittaamisessa. Perusyksikkö oli kappa. Tässä on Tietosanakirjassa esitelty tiettynä aikana käytössä ollut järjestelmä, mutta mittojen suuruudet vaihtelivat suuresti paikasta ja ajasta toiseen (esimerkiksi vakka on Kielitoimiston sanakirjan mukaan "eräitä suuruudeltaan vaihtelevia viljamittoja, tav. 1–5 kappaa"):

• 1 tynnyri = 4 vakkaa = 32 kappaa[16] = 146,5 l
• 1 nelikko = 24 kappaa = 109,9 l
• 1 vakka = 8 kappaa = 36,6 l
• 1 kappa = 1+³⁄₄ kannua[16] = ¹⁄₃₂ tynnyriä[16] = 4,6 l[16]
• 1 kannu = 2 tuoppia[17] = 2,6 l[17][10]
• 1 tuoppi = ¹⁄₂ kannua[18] = 4 korttelia[17] = 1,3 l[10]
• 1 kortteli = ¹⁄₄ tuoppia[12] = 4 jumprua[17] = 0,3 l[10]
• 1 jumpru = 0,08 l[19][10]

Kappa-sanaa käytetään nykyäänkin, mutta lähinnä vain torikaupassa perunoita myytäessä. Kappa tai iso kappa tarkoittaa tällöin (tavallisesti puista) viiden litran mittaa tai sillä mitattua määrää. Pikkukappa tai pieni kappa on vastaavasti kahden litran vetoinen[20][21][22]. Torikauppakäytännössä perunoita pannaan mitta-astia kukkuroilleen.

Vetomittoja käytettiin nesteen ja hienojakoisen kuivatavaran mittaamiseen.

• 1 tynnyri = 4 nelikkoa = 36 kappaa = 164,9 dm³ (kuivaa tavaraa)[10]
• 1 aami = 60 kannua = 157,0 l nestettä[10]
• 1 tynnyri = 4 nelikkoa = 125,6 l (neste) = kahdeksan ottinkia (nestettä; viina, suolakala)[10]
• 1 dritteli = 51,5 kg:n tynnyri (voita)[23]
• 1 nelikko = 12 kannua = 31,4 l (neste)[10]
• 1 nelikko = 7+¹⁄₂ kappaa = 41,2 l (kuivatavara)[10]
• 1 kappa = 5,5 1 l (kuivatavara)[10]
• 1 kappa = 4,6 l[16]
• 1 lästi = 12–15 tynnyriä. Käytettiin tervakaupassa.

Vetomittoja voitiin käyttää kuivatavaralle joko löyhänä tai lujana. Löyhässä mitassa mitattava aine tasattiin mitan reunan tasalle, kun taas lujassa mitassa aine jätettiin kukkurapäiseksi.

Pinta-alat määräytyivät joko sen alan mukaan, mitä vetomitallisesta viljaa kykeni kylvämään peltoa, tai sen mukaan, mitä maa-ala tuotti veroja. Pinta-alamittoja ei ollut kytketty matemaattisesti neliösuhteessa mihinkään pituusmittoihin.

• 1 vanha kapanala (vuoteen 1849) – ¹⁄₃₂ tynnyrinalaa = 154,3 m²[10]
• 1 uusi kapanala (vuodesta 1849) – ¹⁄₃₀ tynnyrinalaa = 164,6 m²[10]
• 1 tynnyrinala = 32 vanhaa kapanalaa = 30 uutta kapanalaa = 0,5 ha[11][10]

Näiden lisäksi voitiin käyttää myös vanhojen pituusyksiköiden neliöitä.

Pääartikkeli: Kappalemitta

Nämä ovat osittain käytössä edelleenkin.

• 1 krossi (grossi) = 12 tusinaa = 144 kpl[24]
• 1 tusina = 12 kpl[25]
• 1 tiu = 20 kpl (kananmunia)
• 1 kerpo = 31 nahkiaista (30 nipussa ja yksi siteenä)
• 1 nelikko = 4 samanlaista, etenkin neljän hevosen valjakko
• 1 troikka = 3 samanlaista, etenkin kolmen hevosen valjakko (ven. тройка)
• 1 trio = 3 kpl (esineiden tai muiden asioiden lukumäärä)
• 1 tupla = 2 kpl
• 1 toltti = 12 kpl (lautoja, A.Kivi: Seitsemän veljestä)[26]
• 1 puntti = 20 kpl (kukkia)
• 1 puntti = 10 kpl (tulitikkurasioita)

• Ruotsalainen riikintaaleri = riksi = 48 killinkiä
  • (1834 = 1 hopeariksi = ²⁄₃ bankoriksiä = 4 valtionvelkariksiä)

• 1 rupla = 30–40 killinkiä

• V. 1860 markka = 100 penniä (4 markkaa = 1 hopearupla)
• V. 1865 94,48 markkaa = naula hopeaa
• V. 1878 markka = 0.32 g .900-kultaa = 1 Ranskan, Sveitsin tai Belgian frangi = 1 Italian liira

• 1 tanko = 1+²⁄₃ syltä = 296,9 cm
• 1 syli = 3 kyynärää = 1,8 m[11][10]
• 1 kyynärä = 2 jalkaa = 594 mm[11][10]
• 1 jalka = ¹⁄₂ kyynärää = 2 korttelia = 297 mm[11][10]
• 1 kortteli = ¹⁄₄ kyynärää[12] = 6 tuumaa = 148,5 mm[10]
• 1 tuuma = ¹⁄₂₄ kyynärää = 12 linjaa = 24,7 mm[10]
• 1 linja = 2,1 mm[10]

• 1 venäjänvirsta = 500 venäjänsyltä = 1066,8 m[28][29]
• 1 venäjänsyli (saseni) = 3 arsinaa[29] = 2,1 m[30][29]
• 1 arsina = 4 setverttiä = 0,7 m[31][29]
• 1 setvertti = 4 versokkaa = 7 tuumaa = 177,8 mm
• 1 versokka = 1,75 tuumaa = 44,5 mm[32][29]
• 1 tuuma = 10 linjaa = 2,5 cm = 25,4 mm (yhtä suuri kuin Englannin tuuma)
• 1 linja = 2,5 mm[33]

• 1 kippunta = 4 sentneriä = 170,0 kg[34][10]
• 1 sentneri = 5 leiviskää = 42,5 kg[11]
• 1 leiviskä = 20 naulaa = 8,5 kg[11][10]
• 1 naula = 32 luotia = 425,1 g[15][10]
• 1 luoti = 4 kvintiiniä = 13,3 g[11][10]
• 1 kvintiini = 69 assia = 3,3 g[10]
• 1 assi = 0,05 g

Autonomian aikaan ruotsalaisten painomittojen rinnalle omaksuttiin joitakin venäläisiä painomittoja. Kulia käytettiin lähinnä viljan mittaamiseen.

• 1 kuli tai matto = 9 puutaa = 147,4 kg rukiita[35]
• 1 puuta = 40 naulaa = 16,4 kg[36][29]
• 1 naula = 32 luotia = 0,4 kg[15][29]
• 1 luoti = 12,8 g[29]

Metrijärjestelmään siirtymisen yhteydessä jäi leiviskä edelleen lailliseksi mittayksiköksi, mutta se määriteltiin uudestaan tasan 10 kilogrammaksi. Käytännössä sitä ei kuitenkaan esiintynyt juuri muualla kuin koulukirjoissa, eikä nykyinen mittayksikköasetus sitä enää tunne.

Rakentamisessa tilavuusmitoilla mitattiin vaikkapa tervaa ja kalkkia.

Ruotsalaiset tilavuusmitat olivat yhä käytössä:

• 1 ankkuri = 15 kannua = 39,3 l. Ruotsin ankkuri 15 kannua = 39,3 l. Tanskan ankkuri = 37,7 l. , Venäjän (= 3 vedroa eli ämpäriä) = 36,9 litraa.[37]
• 1 tynnyri = 48 kannua = 125,6 l (nestemitta)[11][10]
• 1 kannu = 2 tuoppia = 2,6 l[11][10]
• 1 tuoppi = ¹⁄₂ kannua[18] = 4 korttelia = 1,3 l[10]
• 1 kortteli = ¹⁄₄ tuoppia[12] = 4 jumprua = 0,3 l[10]
• 1 jumpru = 8,2 cl (ruots. jungfru)[38][10]
• 1 kappa = 5,5 l (kuivaa tavaraa)[10][39]

Juomamittoina oli käytössä myös:

• puolituoppi = 2 korttelia;
• ryyppi = ¹⁄₂ jumprua = 4,1 cl;

Venäläisiä tuoppeja oli kahdenlaisia ja ne poikkesivat ruotsalaisesta:

• 1 ämpäri = 8 tuoppia = 12,3 l (ven. vedro)
• 1 tuoppi = 4 korttelia = 1,5 l (ven. štof)
• 1 tuoppi = 1,2 l (ven. kružka)