Kioton keisarillinen palatsi

Kioton keisarillinen palatsi (jap. 京都御所, Kyōto gosho) on Japanin keisarin entinen palatsi Japanin vanhassa pääkaupungissa Kiotossa. Se sijaitsee Kamigyōn suuralueella Kioton keskustan pohjoispuolella.[1] Palatsia ympäröi suuri Kyōto gyoen -puutarha, jonka alueella on myös vallasta luopuneelle keisarille tarkoitettu Sentōn keisarillinen palatsi ja muita nähtävyyksiä.[2]

Keisarillisen palatsin Shishinden-halli
Kyōto gyoenin puisto vuoden 2020 ilmakuvassa, keisarillisen palatsin alue keskellä ylhäällä

Japanin keisarihovi asui Kiotossa vuodesta 794 vuoteen 1869, kunnes maan pääkaupunki siirrettiin Meiji-restauraation yhteydessä Tokioon. Keisarin nykyinen asuinpaikka onkin Tokion keisarillinen palatsi (Kōkyo).[3] Nykyisellä paikallaan Kioton keisarillinen palatsi on sijainnut vuodesta 1331 lähtien.[1]

Historia

Japanin keisarihovi siirtyi Kiotoon eli Heian-kyōhon vuonna 794, kun siitä tehtiin maan uusi pääkaupunki. Kaupungin pohjoisosaan rakennettiin Heian-palatsi, jonka sisäosassa (dairi) keisari asui. Heian-kauden jälkeen palatsi kärsi kuitenkin usein tuhoja, ja hovi joutui käyttämään palatsinaan muita aateliskartanoita. Nykyinen keisarillinen palatsi sai alkunsa tällaisena väliaikaisena palatsina (satodairi): keisari Tsuchimikado piti siellä vuodesta 1331 alkaen pohjoista hovia, kun keisarilinja oli jakautunut eteläisen ja pohjoisen hovin kaudella kahteen haaraan.[1]

Eteläisen ja pohjoisen hovin kauden jälkeen palatsi siirrettiin pysyvästi nykyiselle paikalleen, mutta aiemman Heian-palatsin tavoin sekin on historian saatossa tuhoutunut tulipalossa lukuisia kertoja. 1400-luvulla palatsi kärsi tuhoja jo kahdesti ennen 1460-luvulla alkanutta Ōnin-sotaa, ja Ashikaga-sotilashallinnon huonon taloudellisen tilanteen vuoksi se jäi korjaamatta entiseen loistoonsa. Vielä 1500-luvun loppupuolella se käsitti alkuperäistä palatsia huomattavasti suppeamman alueen. Palatsia rakennuttivat uudelleen Oda Nobunaga, Toyotomi Hideyoshi ja sittemmin Edo-kaudella Tokugawa-sotilashallinto, mutta 1600–1700-luvuilla se paloi jopa viisi kertaa: vuosina 1653, 1661, 1673, 1708 ja 1788.[1]

Kansei-kaudella vuoden 1788 tulipalon jälkeen palatsia korjautti daimio Matsudaira Sadanobu. Sadanobun tavoitteena oli palauttaa palatsi alkuperäiseen Heian-kauden asuun. Kun tuli jälleen tuhosi palatsin vuonna 1854, se rakennettiin entisen kaltaisena uudelleen. Valtaosa palatsin nykyisistä rakennuksista onkin valmistunut vuonna 1855.[1][3] Pian tämän jälkeen vuoden 1869 Meiji-restauraatiossa Japanin pääkaupunki ja sen myötä keisarihovi siirtyivät Kiotosta Tokioon, mutta Kioton keisarillisella palatsilla pidettiin 1900-luvulla kruunajaisseremonia vielä keisari Taishōlle eli Yoshihitolle ja keisari Shōwalle eli Hirohitolle.[2]

Palatsialue

Seiryōden-halli

Keisarillinen palatsi muodostaa suorakulmiomaisen alueen, joka sijaitsee Kyōto gyoenin eli Kioton keisarillisen puutarhan pohjoisosassa. Palatsialue on pohjois–eteläsuunnassa 450 metrin pituinen ja itä–länsisuunnassa 250 metrin levyinen. Palatsia ympäröivät aiemmin sijaishallitsija- ja muiden aatelissukujen kartanot, mutta niistä lähes kaikki on purettu.[1]

Palatsia ympäröi savimaasta rakennettu muuri (tsuijibei), jossa on kuusi porttia. Etelästä alueelle johtaa arvokkain portti Kenreimon (建礼門), jota käyttävät vain keisari ja ulkomaiset valtiojohtajat. Muita portteja ovat pohjoisessa Sakuheimon (朔平門), idässä Kenshunmon (建春門) sekä lännessä Gishūmon (宜秋門), Seishomon (清所門) ja Kōgōmon (皇后門). Seremonioissa käytetyt rakennukset sijaitsevat palatsialueen eteläosassa, asuinrakennukset keskiosassa ja keisarinnan, nuorten prinssien ja prinsessojen asuintilat hiukan muista rakennuksista erillään alueen pohjoisosassa. Alueen pohjoisreunan Sakuheimon olikin historiallisesti keisarinnan käyttämä portti.[1][4]

Eteläosan rakennuksista tärkein on Shishinden-halli (紫宸殿), jota käytettiin virallisiin seremonioihin. Sen eteläpuolella on aukiomainen piha-alue (nantei), jota ympäröi kolmelta sivulta katettu käytävä. Käytävän läpi aukiolle johtaa kolme porttia: etelästä pääportti Shōmeimon (承明門), idästä Nikkamon (日華門) ja lännestä Gekkamon (月華門). Shishinden edustaa shinden-zukuri-tyyliä ja sillä on japaninsypressin kaarnasta valmistettu paanukatto (hiwadabuki). Siellä säilytetään keisarin takamikura-valtaistuinta ja keisarinnan michōdai-valtaistuinta. Rakennuksen sisäänkäynnin vasemmalla puolella (rakennuksen sisältä päin katsoen) on Sakon no sakura -kirsikkapuu, oikealla puolella Ukon no tachibana -sitruspuu (Citrus tachibana).[1][4]

Shishindenin luoteispuolella on Seiryōden-halli (清涼殿), joka on niin ikään shinden-zukuri-tyylinen rakennus. Sitä käytettiin esimerkiksi keisarin päivittäisten velvollisuuksien hoitoon. Koillisessa Shishindeniin liittyvät audienssihalli Kogosho (小御所) ja shoin-asuinarkkitehtuuria edustava Ogakumonjo-halli (御学問所). Niiden vieressä on Oikeniwa-niminen (御池庭) kävelypuutarha. Kuparikattoinen Shunkōden-rakennus (春興殿) Shishindenin itäpuolella rakennettiin keisari Yoshihiton kruunajaisseremoniaa varten 1900-luvun alussa.[1][4]

Keisarin asuinrakennus Otsunegoten (御常御殿) on shoin-tyylinen, 15-huoneinen rakennus, johon liittyy Gonaitei-puutarha (御内庭). Rakennuksessa ehtivät 1800-luvulla asua keisarit Kōmei ja Meiji. Rakennukseen liittyy Omima-halli (御三間), jota käytettiin vuodenkiertoon liittyvien juhlien yhteydessä.[4]

Käyttö

Kioton keisarillista palatsia hallinnoi Kunaichō eli Japanin keisarillinen virasto.[1] Vaikka keisari ei enää asu palatsissa, siellä otetaan vastaan esimerkiksi ulkomaisia valtiovieraita ja järjestetään keisarin ja keisarinnan isännöimä teejuhla.[3]

Yleisö pääsi keisarillisen palatsin alueelle aikaisemmin ainoastaan opastetun kiertokäynnin yhteydessä, mutta nykyisin palatsialueella saa liikkua vapaasti. Rakennuksiin ei kuitenkaan ole sisäänpääsyä.[1][2]

Lähteet

  1. 日本大百科全書(ニッポニカ) / ブリタニカ国際大百科事典: 京都御所 Kotobank. Viitattu 24.06.2021.
  2. Kyoto Imperial Palace japan-guide.com. Viitattu 24.06.2021.
  3. Kyoto Imperial Palace and other Imperial Palaces and Villas in Kyoto The Imperial Household Agency. Viitattu 24.06.2021.
  4. 京都御所施設案内 The Imperial Household Agency. Viitattu 27.06.2021.

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.