Kinshasa

Kinshasa sijaitsee Kongo-joen eteläpuolella 515 km:n päässä Atlantin valtamerestä. Kinshasan tiheimmin asutulla alueella on kokoa noin 150 km². Kaupungin alaisella hallinnollisella alueella on kokoa yhteensä 9 965 km² ja siihen kuuluu myös suuria harvaan asuttuja alueita.[1] Kongo-joen vastarannalla on Brazzaville.

Kinshasassa on kuuma ja kostea ilmasto. Lämpötilat ovat korkeat koko vuoden, sateita saadaan muulloin paitsi kesä-, heinä-, ja elokuussa.[2]

Léopoldville vuonna 1884.

Kinshasan perusti vuonna 1881 amerikkalainen tutkimusmatkailija Henry Morton Stanley, joka työskenteli tuolloin Belgian kuningas Léopold II:lle. Léopold II:n mukaan nimetty Léopoldville oli seuraavien parinkymmenen vuoden ajan syrjäkylä, kunnes se yhdistettiin rautatiellä sisämaasatama Matadiin. Rautatie mahdollisti Léopoldvillen kehityksen kaupan keskuksena ja etenkin kumi, sekä muiden tuotteiden välietappina kun niitä kuljetettiin Kongon sisämaasta kohti markkinoita Euroopassa. Vastaavasti Euroopasta tuotuja tarvikkeita kuljetettiin Léopoldvillen kautta sisämaahan. Vuosien 1910 ja 1930 välillä Léopoldvillen kautta kuljetetun tavaran määrä nousi 19 000 tonnista lähes 275 000 tonniin. Vuonna 1923 Léopoldvillestä tuli Belgian Kongon pääkaupunki ja se kehittyi saman vuosikymmenen aikana tärkeäksi hallinnolliseksi keskukseksi. Toinen maailmansota katkaisi kaupungin yhteydet muuhun maailmaan, mikä pakotti paikallisen teollisuuden kehittymään paikallisia tarpeita varten. Kaupungille tyypillistä oli sen virkamiesten harjoittama muuttoliikkeen rajoittaminen. Afrikkalaisia miehiä palkattiin töihin Kongon maaseudulta, mikä johti kaupungin asukkaiden koostumiseen huomattavasti suuremmasta määrästä miehiä kuin naisia. Kaupungin asukasluku tuplaantui vuosien 1940 ja 1945, sekä uudestaan 1945 ja 1950 välillä. Vuonna 1960 Léopoldvillessä asui noin 400 000 asukasta.[3]

Kongo itsenäistyi 1960-luvun puolivälissä ja aiemmat muuttoliikkeen rajoitukset hävisivät, samalla kun maan sisäiset levottomuudet ajoivat ihmisiä kaupunkiin. Vuonna 1965 kenraali Joseph-Désiré Mobutu kappasi vallan ja pisti päätöksen levottomuuksille. Maa koki vallankaappauksen jälkeen useamman vuoden kestäneen taloudellisen kasvun ajan. Léopoldville nimettiin uudelleen Kinshasaksi kylän mukaan, joka oli sijainnut lähellä Léopoldvillen alkuperäistä perustamispaikkaa. 1970-luvun alussa afrikkalaistamispolitiikkaa jatkettiin ja kansalaisia vaadittiin esimerkiksi vaihtamaan nimensä afrikkalaisiin nimiin ja Kongon nimi muutettiin Zaireksi. Politiikan takia monet ulkomaalaiset yhtiöt lähtivät Zairesta ja maa ajautui talouskriisiin. Kinshasa jatkoi kasvuaan talousongelmista huolimatta, mutta sen kehitystä hankaloittivat huonosti toimiva julkinen sektori, jota joskus kutsuttiin kleptokratiaksi. Syyskuussa 1991 palkkoihinsa tyytymättömien sotilaiden mellakat Kinshasassa levisivät pian muihin kaupunkeihin ja johtivat ulkomaalaisten avustustenkin tyrehtymiseen. Sotilaat mellakoivat jälleen tammikuussa 1993. Vuoteen 1997 mennessä Kinshasan talous oli raunioina. Esimerkiksi Kinshasaan keskittynyt Kongon teollinen tuotanto puolittui. Laurent-Désiré Kabilan ja hänen ulkovaltojen tukemien joukkojensa onnistui lopulta syrjäyttää presidentti Mobutu vuoden 1997 toukokuussa.[3]

Kongo-joki on tärkeä kulkuväylä Kinshasan Kongossa. Se on purjehduskelpoinen Kinshasasta pitkälle ylävirtaan, mutta suuret kosket estävät purjehtimisen alavirtaan. Kosket kiertävä rautatie rakennettiin 1898 Matadiin, josta jokea voidaan purjehtia merelle saakka. Sekä rautatien että maanteiden kunnossapitoa on laiminlyöty sisällissodan aikana, mutta siirtymäajalla niihin on jälleen alettu panostaa. Vuonna 2006 Kinshasan liikennevirasto hankki yli sata uutta linja-autoa.

Kinshasan kaakkoispuolella on N’Djilin kansainvälinen lentoasema.

Vuonna 2012 kaupungissa on arvioitu olevan 9 396 700 asukasta.[4] Kaupunkiin on muuttanut paljon väkeä etenkin 2000-luvulla pakoon maan muissa osissa olleita levottomuuksia. Vuonna 2015 karkea arvio väkiluvusta on kymmenen miljoonan asukkaan paikkeilla.[5] Se on yksi Saharan eteläpuolisen Afrikan suurimmista kaupungeista.[1]. Ranska on Kongon virallinen kieli, joten Kinshasaa nimitetään joskus maailman toiseksi suurimmaksi ranskankieliseksi suurkaupunkialueeksi Pariisin jälkeen. Todellisuudessa lingala on kaupungin yleiskieli, jota melkein kaikki osaavat yhteiskuntaluokkaan katsomatta. Lisäksi Kinshasassa puhutaan kongoa ja muita paikallisia kieliä.

• 
  Boulevard du 30 juin
• 
  Patrice Lumumban patsas
• 
  Palais de la Nation, joka on presidentin virka-asunto
• 
  Palais de la Peuple, jossa parlamentti kokoontuu
• 
  ONATRA:n pääkonttori
• 
  Kinshasan keskustaa yöllä
• 
  Stade des Martyres

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kinshasa Wikimedia Commonsissa