Kinoliini

Kinoliini (C9H7N) on heterosyklinen aromaattinen yhdiste, joka sisältää yhden typpiatomin. Se on huoneenlämmössä väritöntä ja voimakkaalle tuoksuvaa nestettä. Se on hygroskooppinen eli vettä imevä aine. Kinoliinin leimahduspiste on 105 °C, taitekerroin 1,623–1,626, itsesyttymislämpötila 480 °C ja CAS-numero 91-22-5. Kinoliinia löytyy luonnossa kivihiilitervasta, josta se eristettiin ensimmäisen kerran vuonna 1834.

Kinoliini
Tunnisteet
IUPAC-nimi 1-Bentsatseeni
SMILES C1(N=CC=C2)=C2C=CC=C1
Ominaisuudet
Kemiallinen kaava C9H7N
Moolimassa 129,16 g/mol
Tiheys 1,09 g/cm³
Sulamispiste –15 °C
Kiehumispiste 238 °C
Liukoisuus –

Jos kinoliinia altistetaan valolle, se muuttuu vähitellen keltaiseksi ja lopulta ruskeaksi. Se liukenee huoneenlämmössä huonosti veteen, mutta paremmin orgaanisiin liuottimiin. Kinoliini on välituote metallurgiassa sekä väriaineiden ja polymeerien valmistuksessa. Sitä käytetään myös säilöntäaineena, desinfiointiaineena ja liuottimena.

Lyhytaikainen altistuminen kinoliinihöyrylle ärsyttää hengitysteitä ja silmiä, ja voi aiheuttaa myös huimausta. Pidempiaikaisen altistumisen arvellaan aiheuttavan maksavaurioita.

Katso myös

Aiheesta muualla
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.