Kimolan kanava

Kimolan kanava on noin 5,5 kilometriä pitkä Kymijoen vesistössä sijaitseva kanava. Pohjois-Kymenlaaksossa Iitin kunnan ja Kouvolan kaupungin (ennen vuoden 2009 kuntaliitosta Jaalan kunnan) rajalla sijaitseva kanava oikaisee niin sanotun Kymijoen mutkan ja ohittaa Vuolenkosken ja Mankalan voimalaitokset lyhentäen vesimatkaa lähes 30 kilometriä.

Kimolan kanavan sulku joulukuussa 2019.

Kanava rakennettiin alkujaan helpottamaan puutavaran uittoa Päijänteeltä Kymijoen varren tehtaisiin. Uittokanavan rakennus aloitettiin 1962 ja vihittiin käyttöön 1966. Kanavaa alettiin kunnostaa veneilyä varten vuonna 2018,[1] ja se avattiin vesiliikenteelle 3. elokuuta 2020.[2][3]

Uittokanava

Kanavan rakentaminen aloitettiin vuonna 1962 ja se vihittiin käyttöön elokuussa 1966. Uittopuomien ja muiden rakenteiden viimeistely jatkui kuitenkin vuoteen 1969 asti.[4] Rakennuttajana oli silloinen Tie- ja vesirakennushallitus. Kaksi 30 tonnin nosturia toimitti Valmetin Rautpohjan tehdas Jyväskylästä.

Seitsemän kilometriä pitkä Kimolan kanava yhdistää Konniveden ja Pyhäjärven Kymijoen yläjuoksulla. Kanavan länsipää on Iitin Koskenniskassa ja itäpää Kouvolan Kimolassa. Kimolan kanavassa ei alun perin ollut sulkuja, vaan vedenpinnan tasasi kallionleikkaukseen rakennettu 12 metriä korkea pato, jonka alapuolelle tukkiniput siirrettiin suurella nosturilla. Alakanavasta tukit jatkoivat matkaansa virtauksen mukana ensin noin 70 metriä pitkän kalliotunnelin läpi ja sitten avokanavaa pitkin kohti Pyhäjärveä. Kanavalla on leveyttä kahden nippujonon verran. Kanava on kapeimmillaan noin 12 metriä leveä, mikä vastaa noin yhden nippulautan leveyttä.[4]

Tukinuitto kanavassa lopetettiin suurilta osin vuonna 1999 ja viimeiset puut uivat Kimolan kautta 14. elokuuta 2002.[4]

Kuvia Kimolan kanavasta vuodelta 1987

Kunnostus sulkukanavaksi

Kimolan kanavan rakenteilla oleva sulku.

Vuolenkosken ja Jaalan alueen kotiseutu- ja kylätoimikunnat esittivät uittotoiminnan loputtua, että Kimolan kanava tulisi muuttaa sulkukanavaksi matkailuliikennettä palvelemaan.[4] Tätä tarkoitusta varten perustettu Vesitieyhdistys on esittänyt myös koko Kymijoen kanavointia Suomenlahteen, jolloin Kimolan kanavasta tulisi yksi reitin, Kymijoen kanavan, sulkukanavista. Järvi-Suomen Uittoyhdistys on ilmoittanut uiton päättyneen vasta toistaiseksi, ei lopullisesti, joten kanavassa pitäisi uittosäännön mukaan huomioida tukinuiton mahdollinen jatkuminen.[5]

Kanavanvarressa järjestetään paljon onkimiskilpailuja. SM-onkikisat on pidetty Kimolan kanavalla vuosina 1990, 2007 ja 2009. Jaalan puoleisella Kimolanlahdella vietettiin 2000-luvun alussa vuosittain elokuussa Kanavan tulet -kylätapahtumaa.[5]

Konsulttiyritys Pöyry Oy julkaisi vuonna 2011 esiselvityksen, jonka mukaan Kimolan kanavan vanhan nippunosturin ja padon purkaminen ja niiden korvaaminen sululla olisi kannattavaa. Uusi sulku olisi 35 metriä pitkä, 8 metriä leveä, 12 metriä korkea ja sen syväys olisi 3,5 metriä. Pelkän sulun rakentamisen arvioitiin maksavan 6,2 miljoonaa euroa, minkä lisäksi kanavan ylittävien teiden korottamisen arvioitiin maksavan pari miljoonaa euroa. Rakentamis- ja ylläpitokustannuksista vastaisi todennäköisesti valtio. Sulun rakentaminen edistäisi alueen matkailua ja rantarakentamista, ja kanavassa voitaisiin kuljettaa myös rahtia.[6][7]

Kanavan kunnostustyöt aloitettiin kesällä 2018. Sen aikana vanha nippunosturi purettiin ja tilalle rakennettiin 12 metriä korkea venesulku. Se on Suomen suurimpia ja samaa korkeutta Saimaan kanavassa olevan Mälkiän sulun kanssa. Kanavaan jätettiin 70 metriä pitkä kalliotunneli, jota levennettiin ja korotettiin sekä lujitettiin. Tunneli päätettiin säilyttää paikallisten toiveesta, ja sillan rakentaminen tunnelin tilalle olisi ollut myös kalliimpaa.[8]

Kunnostyöt tulivat maksamaan 20,8 miljoonaa euroa. Valtio maksoi summasta noin kaksi kolmasosaa ja alueen Kouvola, Iitti ja Heinola loput. Kanava jää Kouvolan kaupungin omistukseen.[8][2] Kanava yhdistää Konniveden ja Pyhäjärven vesireitit ja muodostaa yli 400 kilometriä pitkän vesireitin, minkä ansiosta Kouvolasta pääsee esimerkiksi Heinolaan, Jyväskylään ja Pielavedelle asti.[2]

Kanava avattiin 3. elokuuta 2020 ja se osoittautui arveltua suositummaksi. Etukäteen oli arvoitu, että sulun läpi ajaisi pari tuhatta venekuntaa kokonaisena kesäkautena. Tämä määrä kuitenkin saavutettiin jo loppukesän 2020 aikana.[9]

Kimolan kanava on itsepalvelukanava mutta sulun valvonta ja palvelusulutukset suoritetaan kauko-ohjauksella Vääksyn kanavalta.[10] Kanavan käyttö- ja kunnossapitotehtävistä vastaa Kouvolan kaupungin ja Väyläviraston yhteisenä urakoitsijana Mismo Oy.[11][12]

Lähteet

  1. Kimolan kanava Liikennevirasto. Viitattu 2.11.2018.
  2. Ilona Pesu: 500 asukkaan pikkukylä sai unelmiensa jättipotin yle.fi, uutiset. 10.2.2020. Viitattu 10.2.2020.
  3. Suomen uusin vesireitti avautuu lopultakin – seuraa kilometrien mittaisen Kimolan kanavan avautumista Ylen suorassa lähetyksessä Yle Uutiset. Viitattu 3.8.2020.
  4. Kimolan kanava Kimolankanava.fi. Viitattu 21.4.2019.
  5. Kouvolan kaupunki: Kimolan kanava-alueen kehittäminen osaksi Heinola–Kuusankoski vesiväylää (PDF) 30.1.2012. Pöyry Finland Oy. Viitattu 2.8.2020.
  6. Lainesalo, Tapio: Pitkään haikailtu Kimolan sulku on lähellä toteutumista. Kouvolan Sanomat, 17.12.2011.
  7. Luoma, Katariina: Sulku suunnitteilla Kimolan kanavaan Yle.fi/alueet. 15.12.2011. Yle Kymenlaakso. Viitattu 19.12.2011.
  8. Juulia Tillaeus: Suomen uusin vesireitti avautuu maanantaina – Kimolan kanavassa veneilijät kulkevat 70-metristä tunnelia pitkin Yle Uutiset. 31.7.2020. Yleisradio. Viitattu 2.8.2020.
  9. Suomen uusin kanava sai heti huikean vastaanoton – koko kauden tavoite meni rikki parissa kuukaudessa: "Tämä oli vasta alkusoittoa" 24.10.2020. Yle. Viitattu 24.10.2020.
  10. Liikennöintiohjeistus Kimolan kanavalla visitkouvola.fi.
  11. Hankintailmoitukset - Vääksyn ja Kalkkisten kanavien sekä Kimolan kanavan käyttö ja kunnossapito 2020-2024 hankintailmoitukset.fi.
  12. Mismo Oy: Sisävesikanavat mismo.fi.

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.