Uintiurheilu

Uinti on yksilö- tai joukkueurheilulaji, joka vaatii koko kehon käyttöä vedessä liikkumiseen. Urheilu tapahtuu altaissa tai avovedessä (esim. meressä tai järvessä). Kilpauinti on yksi suosituimmista olympialajeista[1].

Uinti vuoden 2008 Olympialaisissa.

Uinnissa on laadittu eri sääntöjä eri uintitekniikoille.[2] On myös säännöksiä siitä, millaiset uimapuvut, uimahatut, korut yms. ovat sallittuja kilpailuissa.[3]

Kilpauinti

Kilpauintilajit ovat:

Uintimatkat

Olympialaisten ohjelmassa olevat matkat:

  • 50 metrin vapaauinti
  • 100 metrin vapaauinti
  • 200 metrin vapaauinti
  • 400 metrin vapaauinti
  • 800 metrin vapaauinti
  • 1 500 metrin vapaauinti
  • 100 metrin selkäuinti
  • 200 metrin selkäuinti
  • 100 metrin rintauinti
  • 200 metrin rintauinti
  • 100 metrin perhosuinti
  • 200 metrin perhosuinti
  • 200 metrin sekauinti
  • 400 metrin sekauinti
  • 4 × 100 metrin vapaauintiviesti
  • 4 × 200 metrin vapaauintiviesti
  • 4 × 100 metrin sekauintiviesti
  • 10 km avovesiuinti

Muiden arvokisojen ohjelmassa on olympiamatkojen lisäksi seuraavia matkoja:

  • 50 metrin selkäuinti
  • 50 metrin rintauinti
  • 50 metrin perhosuinti
  • 100 metrin sekauinti (lyhyen radan MM- ja EM-kisat)
  • 4 × 50 metrin vapaauintiviesti (lyhyen radan EM-kisoissa)
  • 4 × 50 metrin sekauintiviesti (lyhyen radan EM-kisoissa)
  • 5 km avovesiuinti (pitkän radan MM-kisoissa)
  • 25 km avovesiuinti (pitkän radan MM-kisoissa)

Lyhyen radan MM- ja EM-kisoissa ei uida 200 metrin sekauintiviestiä. EM-kisoissa ei myöskään 100 metrin seka- eikä vapaauintiviestejä. Lyhyen radan kisoissa ei myöskään uida avovesimatkoja. MM-kisoissa (ns. pitkän radan MM-kisat) kilpaillaan varsinaisen uinnin lisäksi myös uimahypyissä, taitouinnissa ja vesipallossa.

Lähteet

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.