Tekninen mittajärjestelmä

Tekninen mittajärjestelmä oli useilla teknisillä aloilla 1800-luvulta 1970-luvulle saakka käytössä ollut, metrijärjestelmään pohjautuva mittajärjestelmä. Se erosi sekä nykyisestä SI-järjestelmästä että fysiikassa samaan aikaan käytetystä cgs-järjestelmästä oleellisimmin siten, että siinä kilogrammaa ei käsitetty massan vaan voiman yksiköksi. Metrin ja sekunnin ohella järjestelmän kolmantena perusyksikkönä olikin kilogramman voima (1 kgf), jolle sekaannuksen välttämiseksi annettiin vuonna 1948 myös nimi kilopondi (1 kp). Sillä tarkoitettiin voimaa, jolla Maa vetää puoleensa yhden kilogramman massaa siellä, missä painovoiman kiihtyvyydellä on sen ns. normaaliarvo, 9,806 65 m/s2. Tämä vastaa painovoimaa merenpinnan tasolla 45. leveysasteella.

Kilopondin avulla johdettiin yksiköt muillekin teknisesti tärkeille suureille. Sellaisia olivat:

  • työn ja energian yksikkö – kilopondimetri (1 kpm) = 9,806 65 J[1]
  • tehon yksikkö – kilopondimetri sekunnissa (1 kpm/s) = 9,806 65 W[1]
  • paineen yksikkö – kilopondi neliömetriä kohti (1 kp/m2 = 9,806 65 Pa[1].

Koska näin saatu paineen yksikkö oli varsin pieni, käytettiin sen asemesta lähes yksinomaan yksikköä kilopondi neliösenttimetriä kohti (1 kp/cm2 = 98,066 5 kPa)[1]. Siitä käytettiin myös nimitystä tekninen ilmakehä (1 at)[1]. Se oli jonkin verran pienempi kuin Maan pinnalla vallitseva normaali ilmanpaine.

Tehon yksikkönä käytettiin yleisesti ja käytetään epävirallisesti toisinaan edelleenkin myös hevosvoimaa (1 hv), joka oli 75 kilopondimetriä sekunnissa eli 735,498 75 W.

Järjestelmään liittyi myös harvoin käytetty massan yksikkö, tekninen massayksikkö eli hyl, joka oli 9,806 65 kg[2]. Sillä tarkoitettiin massaa, jolle yhden kilopondin voima antoi kiihtyvyyden 1 m/s2.

Sähkötekniikassa tekninen järjestelmä ei ollut koskaan yleisessä käytössä, vaan jo 1800-luvun lopulla sähköalalla käytettiin MKSA-järjestelmää (metri-kilogramma-sekunti-ampeeri-järjestelmää). Siinä yksiköt olivat jo samat kuin nykyisessä SI-järjestelmässäkin. Perusyksiköillä tosin oli nykyisestä poikkeavat määritelmät, mutta yksiköt olivat käytännössä nykyisen suuruiset. Muillakin teknisillä aloilla tekninen järjestelmä jäi pois käytöstä 1970-luvulla, kun niilläkin siirryttiin SI-järjestelmään.

Lähteet
  1. Suomen Standardoimisliitto: SI-opas (myös painettuna, ISBN 952-5420-93-0) (PDF) (Sivu 27.) SFS-oppaat. 04.11.2002. Suomen Standardoimisliitto. Arkistoitu 31.8.2012. Viitattu 18.12.2011.
  2. http://www.numericana.com/answer/units.htm#slug
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.