Kikujut

Kikujut saapuivat nykyiselle elinalueelleen koillisesta 1600-1800-luvuilla. Perinteisesti he elivät suurperheinä maatiloilla, joita ympäröi aita ja joissa oli savimaja jokaiselle vaimolle. Kikujut jakautuvat yhdeksään klaaniin ja lukuisiin aliklaaneihin.[2]

Kikujut ovat negroidinen bantuheimo, jonka kantaisä on tarinan mukaan Gikuyu-niminen mies. Kikujujen historiankirjoituksen mukaan Ngai-jumala johdatti Gikuyun Kenya-vuorelle (jota kikujut kutsuvat nimellä Kirinyaga) ja käski tämän rakentaa kotinsa siihen paikkaan. Gikuyulla oli myös vaimo, Mumbi, jonka kanssa hänellä oli yhdeksän tytärtä, joista kehittyivät kikujujen klaanit: Achera, Agachiku, Airimu, Ambui, Angare, Anjiru, Angui, Aithaga sekä Aitherandu.[3][4]

Kikujut ovat pääosin maanviljelijöitä, jotka kasvattavat banaaneja, sokeriruokoja, kallaa, jamssia, papuja, hirssiä, maissia, kahvia, teetä sekä muita vilja- ja vihannestuotteita.[2] Kikujut ovat hyödyntäneet tehokkaasti käytössään olevat luonnonvarat, mistä on seurannut mm. viljelystuotteiden ylituotantoa, mikä on mahdollistanut kaupankäynnin naapuriheimojen kuten kambojen ja masaiden kanssa.

Kikujut kasvattavat myös nautoja,[2] joiden nahasta valmistetaan vaatteita, sandaaleita ja kantohintoja, sekä lampaita ja vuohia, joita he uhraavat uskonnollisissa rituaalimenoissa.

Kikujukulttuurissa tytöt ja pojat kasvatetaan toisiinsa nähden hyvin erilaisin menetelmin. Tytöt laitetaan pienestä pitäen työskentelemään viljelyksillä, hoitamaan pienempiä lapsia ja auttamaan äitejään kodin askareissa. Pojat useimmiten työskentelevät enemmän eläinten parissa.

Kikujut nimeävät ensimmäisen poikansa isän isän mukaan ja toisen pojan äidin isän mukaan. Samaten perheen ensimmäinen tyttö saa nimensä isän äidiltä, ja toinen tytär äidin äidiltä. Loput lapset nimetään isovanhempien veljien ja sisarten mukaan, aloittaen vanhimmasta ja päätyen nuorimmaiseen. Tämä perustuu uskomukseen, jonka mukaan kuolleen isovanhemman henki siirtyy nimen mukana jälkipolville. Tästä perinteestä on kuitenkin viime aikoina jouduttu luopumaan, koska nykyaikana isovanhemmat usein elävät vielä lastenlastensa syntyessä.

Kikujukulttuuriin kuuluu osana myös ympärileikkaus, joka tehdään sekä tytöille (naisen sukupuolielinten silpominen) että pojille. Vuonna 1998 arvioitiin, että noin 42 prosenttia kikujunaisista oli silvottu.[5] Ympärileikkausta pidetään tietynlaisena aikuistumisriittinä, jonka jälkeen ihmisestä tulee täysvaltainen yhteisön jäsen. Silpomisen jälkeen tytär annetaan isoäitinsä huostaan, jonka vastuulla on kouluttaa tytöstä kunnon vaimo ja lastenkasvattaja.

Kikujut puhuvat kikujun kieltä, joka kuuluu nigeriläis-kongolaisten kielten bantukielten alaryhmään.

Kikujut ovat myös poliittisesti aktiivisin heimo, jolla oli suuri merkitys Kenian itsenäistymisessä ja Mau-mau-kapinassa.[2] Kikuju Dedan Kǐmathi oli osallisena organisoimassa siirtomaavallan vastaista vastarintaliikettä.

Itsenäisen Kenian ensimmäisen presidentti, Jomo Kenyatta, oli kikuju, kuten myös kolmas Mwai Kǐbakǐ ja nykyinen presidentti Uhuru Kenyatta.

Kikujujen uskonnossa on yksi jumala, Ngai (myös masai- ja kambai-heimojen jumala), joka uskomuksen mukaan elää Kenya-vuorella. Kikujut rukoilevat Ngaoa kääntyneinä vuorelle päin. Kikujuilla on myös uskonnollinen puu, Mugumo, jonka äärellä he uhraavat eläimiä Ngaon kunniaksi. Nykyään kuitenkin 73% kikujuista pitää itseään kristittyinä.[6]

• Jomo Kenyatta, itsenäisen Kenian ensimmäinen pääministeri ja presidentti[7]
• Wangari Maathai, 2004 Nobelin rauhanpalkinnon saaja
• Ngũgĩ wa Thiong'o, kirjailija