Kiivit

Kiivit ovat Uudesta-Seelannista peräisin olevia lentokyvyttömiä lintuja, jotka muodostavat heimon Apterygidae ainoan suvun Apteryx. Kiivit luokitellaan joskus strutsilintuihin[1], mutta nykyisin BirdLife Suomi katsoo niiden muodostavan kiivilintujen (Apterygiformes) lahkon ainoan heimon[2]. Kiivit ovat lentokyvyttömistä linnuista pienimpiä. Ne ovat myös Uuden-Seelannin kansallinen symboli, jota uusiseelantilaiset arvostavat niin paljon, että jopa kutsuvat itseään ”kiiveiksi”.[3][4] Kiivi jaetaan viiteen lajiin.[5]

Kiivit
Ruskokiivi (Apteryx australis)
Ruskokiivi (Apteryx australis)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Kiivilinnut
Apterygiformes
Haeckel, 1866
Heimo: Kiivit
Apterygidae
Gray, 1840
Suku: Kiivit
Apteryx
Shaw, 1813
Lajit
Katso myös

  Kiivit Wikispeciesissä
  Kiivit Commonsissa

Kiivien evoluutio on kiistanalainen. Ne ovat kuitenkin kehittyneet ympäristössä, jossa ainoat maanisäkkäät ovat olleet lepakkoja. Tällöin linnut ja jossain määrin myös matelijat ovat täyttäneet ekologisia lokeroita, jotka muualla maailmassa ovat tyypillisiä nisäkkäille. Linnuksi kiivi onkin hyvin nisäkäsmäinen, koska sillä on monia nisäkäsmäisiä piirteitä: esimerkiksi kuulo- ja hajuaisti ovat hyvät, toisin kuin linnuilla yleensä.

Kiivi on suunnilleen kanan kokoinen lentokyvytön lintu, mutta kiivin muna on kuusi kertaa kananmunan kokoinen. Se vie niin paljon tilaa naaraan ruumissa, että se ei pysty syömään kolmeen päivään ennen munimista ja kykenee astelemaan vain jalat haarallaan kuin ankka. Munittuaan naaras jättää munan koiraan huoleksi. Koska kiivit eivät lennä, niiden ei myöskään tarvitse olla erityisen kevyitä. Niinpä niillä ei ole onttoja luita, kuten linnuilla yleensä, vaan luuydintä nisäkkäiden tapaan. Kiivin muna saattaa painaa jopa 450 grammaa.

Kiivit ovat arkoja yöeläimiä, joilla on erittäin hyvin kehittynyt hajuaisti. Toisin kuin linnuilla yleensä, niiden sieraimet sijaitsevat pitkän nokan kärjessä. Ne etsivät ruokaa kaivamalla nokalla maata ja syövät matoja, hyönteisiä ja muita selkärangattomia. Ne syövät myös hedelmiä ja tilaisuuden tullen pieniä rapuja, sammakoita ja iilimatoja.

Uhat

Vuonna 2010 pelättiin silloin vallinneen kuivuuden ja siitä seuraavan nälän voivat tappaa sukupuuttoon muutenkin uhanalaiset linnut. Auringon kivikovaksi polttama maa esti tuolloin kiivejä kaivamasta matoja, hyönteisiä ja toukkia, jotka ovat lintujen pääravintoa. Kiivi liikkuu yleensä öisin, mutta nälkä pakotti sen tuolloin liikkumaan myös päiväsaikaan, jolloin kiivit joutuivat alttiiksi myös paahtavalle kuumuudelle. Ruskokiivejä on jäljellä 25 000.[6] Muuten kiivejä ovat uhanneet muun muassa ihmisen Uuteen-Seelantiin tuomat vieraslajit, kuten kärppä. Tätä ennen ne ovat ehtineet sopeutua muun muassa jääkauden tuomaan kylmyyteen sekä suurikokoisia lentokyvyttömiä moa-lintuja saalistaneisiin haastinkotkiin, joiden saalistus teki useimmista Uuden-Seelannin linnuista aikoinaan yöeläimiä; haastinkotkat kuitenkin hävisivät, kun saarille saapunut ihminen tappoi niiden pääravintona olleet moat sukupuuttoon.[7]

Lajien levinneisyys

Lähteet

Viitteet
  1. BirdLife Suomen arkisto (2000): Lahkot, heimot ja niiden lajimäärät (Arkistoitu – Internet Archive) Luettu 5.4.2011.
  2. Högmander, H., Björklund, H., Hintikka, J., Lokki, J., Södersved, J. & Velmala, W.: Maailman lintujen suomenkieliset nimet 2018. BirdLife Suomi. Viitattu 13.4.2019.
  3. The kiwi: What do we know about our national bird? Stuff. 24.4.2022. Viitattu 5.9.2022. (englanniksi)
  4. Why are New Zealanders Called Kiwis? Culture Trip. 13.9.2017. Viitattu 5.9.2022. (englanniksi)
  5. Kiwi species Kiwis for kiwi. Viitattu 2.2.2018. (englanniksi)
  6. Kiivit ahdingossa kuivuuden takia Verkkouutiset.fi. Viitattu 5.2.2010. [vanhentunut linkki]
  7. TV 2, Avara luonto 18.2.2012.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.