DB Schenker
DB Schenker on Saksan valtion omistamaan Deutsche Bahniin (DB) kuuluva tavarankuljetus- ja logistiikkayhtiöryhmä. Se toimii 130 maassa ja sillä on 2 000 toimipistettä ympäri maailmaa. DB Schenkerin palveluksessa oli vuoden 2016 lopulla 68 388 työntekijää. Sen liikevaihto oli vuonna 2016 15,1 mrd. euroa. DB Schenker hoitaa maa-, lento- ja merikuljetusten lisäksi varastointi- ja muita logistiikkapalveluja.[1]
DB Schenker Suomessa
Suomessa DB Schenkerin tytäryhtiö Schenker Oy hoitaa kansainvälisiä lento-, meri- ja maakuljetuksia. Yhtiö kuljettaa paketteja, lavoja, osa- ja täyskuormia ja järjestää erikoiskuljetuksia. Lisäksi Schenker tekee Suomessa kotijakelua ja harjoittaa sopimuslogistiikkaa.[2] DB Schenker tuottaa Suomen palvelut yhdessä ketjukumppaninsa Vähälä Logistics Oy:n kanssa.
Schenker osti 12.2.2012 Suomen Kiitoautot Oy:n, aiemmin Joensuun Kiitoautot Oy:n (Kiitolinjan) toiminnan Suomessa.[3].
Kesäkuussa 2016 Kiitolinja sulautui DB Schenker -brändin alle[4].
Helmikuussa 2017 Schenker ilmoitti avaavansa noutopisteverkostonsa kaikille yrityksille.[5]
Heinäkuussa 2021 yhtiö ilmoitti ostavansa koko osakekannan Vähälä Logistics Oy:sta. [6]
Lähteet
- Integrierter Bericht 2016 (PDF) (Deutsche Bahn -konsernin vuosikertomus 2016) 28.2.2017. Berliini: Deutsche Bahn AG. Arkistoitu 4.7.2017. Viitattu 25.1.2018. (saksaksi)
- Tuotteet ja palvelut | Suomen DB Schenker DB Schenker.fi. Viitattu 23.2.2017.
- DB Schenker ostaa Suomen Kiitoautot Oy:n 13.1.2012. Konepörssi. Viitattu 19.3.2022.
- DB Schenker yhdenmukaistaa tuotteitaan 18.4.2016. DB Schenker. Viitattu 26.5.2016.
- DB Schenker avasi noutopisteverkostonsa kaikille yrityksille | Suomen DB Schenker DB Schenker. Viitattu 23.2.2017.
- DB Schenker ostaa Vähälä Yhtiöt DB Schenker. Viitattu 27.7.2021. [vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta DB Schenker Wikimedia Commonsissa
- DB Schenkerin kansainvälinen sivusto (englanniksi)
- DB Schenker Suomessa
- Kiitolinja, kopio vuodelta 2014 (Internet Archive)
- Rekkari 2017 (Arkistoitu – Internet Archive), lehdessä on artikkeli Kiitolinjan historiasta.