Kiinteistörekisteri

Kiinteistörekisteri eli katasteri[1][2] on eräs yhteiskunnan perusrekistereistä. Suomessa ja Ruotsissa katasteri on nimeltään kiinteistörekisteri, aiemmin maarekisteri. Kiinteistörekisteri käsittää kiinteistöjen ominaisuustiedot (tekstitiedot) ja sijaintitiedot eli kiinteistörekisterikartan.

Jokainen kiinteistö on yksilöity rekisterissä erityisellä kiinteistötunnuksella ja määräala määräalatunnuksella.

Kiinteistörekisteri on julkinen. Kiinteistörekisterin tietoja voi tarvita esimerkiksi kiinteistökaupan yhteydessä, rakennuslupaa haettaessa tai selvitettäessä omia ja toisten kulkuoikeuksia. Rekisteriyksikköä koskevat tiedot esitetään kiinteistörekisteristä otettavalla kiinteistörekisteriotteella tai tulosteella.

Kiinteistörekisteriin kuuluva kiinteistörekisterikartta sekä kiinteistöjen kauppahintarekisterin tulosteet ovat erityisesti kiinteistökaupan parissa toimivien, kuten kiinteistövälittäjien ja pankkien, tarvitsemia tuotteita. Kiinteistörekisterikarttaa ja muita kiinteistötietoja tarvitaan myös muun muassa erilaisten rakennushankkeiden kuten teiden ja sähkölinjojen suunnittelussa ja toteutuksessa. Myös esimerkiksi metsäyhtiöt tarvitsevat tietoja kiinteistörajojen sijainnista.

Kiinteistörekisteriä ylläpitävät maanmittaustoimistot sekä suurimpien kuntien asemakaava-alueilla (tai osalla niistä) kuntien kiinteistöinsinöörit. Kiinteistörekisteri muodostaa yhdessä lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin kanssa kiinteistötietojärjestelmän.

Kiinteistötunnus

Rekisteriyksiköt yksilöidään neliosaisella kiinteistötunnuksella, joka muodostuu kunta-, sijaintialue-, ryhmä- ja yksikkönumerosta. Sijaintialue tarkoittaa yleensä rekisterikylää tai kunnanosaa ja ryhmä taloa tai korttelia. Vuoden 2013 sijaintialueluettelon perusteella sijaintialueiden kokonaismäärä oli 18 281 kappaletta.[3]

Kiinteistörekisteriin merkittävät tiedot

Kiinteistörekisteriin merkitään rekisteriyksikköä koskevina tietoina kiinteistötunnus, yksikön perustamistiedot, pinta-ala, osuudet yhteisiin alueisiin sekä tietoja erilaisista kiinteistön käyttöön vaikuttavista oikeuksista ja rajoituksista. Rekisteristä selviävät myös kiinteistön alueella olevat määräalat ja kiinteistöstä luovutetut yhteisalueosuudet. Määräalat ja yhteisalueosuudet yksilöidään määräalatunnuksella, joka muodostuu kiinteistötunnuksesta lisättynä kirjaimella M ja numerolla (yleensä 601, 602 jne). Määräala lakkaa kiinteistörekisterissä silloin, kun siitä on muodostettu kiinteistö tai kun se on liitetty ennestään olevaan kiinteistöön.

Kiinteistörekisterin tiedot muuttuvat jatkuvasti ja ne perustuvat maanmittaustoimituksiin ja viranomaisten tekemiin päätöksiin. Vanhimmat tiedot juontavat 1700-luvulla tehtyihin toimituksiin. Kiinteistörekisteri syntyi kunnittain vuosina 1978–1995 sitä mukaa, kun maarekisteri ja kaupunkien tonttikirjat tallennettiin sähköiseen muotoon.[4]

Kiinteistöt ja muut rekisteriyksiköt

Kiinteistöinä kiinteistörekisteriin merkitään tilat (2 228 000 kpl vuoden 2011 alussa), tontit (394 000 kpl), yleiset alueet (15 600 kpl), valtion metsämaat (497 kpl), valtion alueella olevat suojelualueet (440 kpl), lunastusyksiköt (37 200 kpl), yleisiin tarpeisiin erotetut alueet (258 kpl), erilliset vesijätöt (429) ja yleiset vesialueet (93 kpl). Muina rekisteriyksikköinä kiinteistörekisteriin merkitään usealle kiinteistölle yhteisesti kuuluvat alueet (46 900 kpl) ja tieoikeudella hallittavat maanteiden liitännäisalueet (1 400 kpl).

Kiinteistörekisterikartta

Kiinteistörekisterin sijaintitiedot esitetään kiinteistörekisterikartassa. Kiinteistörekisterikartta osoittaa rekisteriyksiköiden rajat ja yksiköiden tunnistamiseen tarvittavat tiedot (kiinteistötunnus tai sen osa).

Karttaan merkitään myös:

  • kiinteistörekisteriin merkityn määräalan tunnus ja sijainti
  • kiinteistörekisteriin merkityt rasitteet sekä käyttöoikeudet ja käyttörajoitukset
  • voimassa olevan asemakaavan ja yleiskaavan raja

Kartan sijaintitiedoissa voi olla epätarkkuutta, koska läheskään kaikista rajapyykeistä ei ole tarkkoja koordinaatteja. Kiinteistörekisterikarttaa tarkemmin rekisteriyksiköiden alueelliset ulottuvuudet selviävät toimitusasiakirjoista ja maastosta.

Aikaisemmin perustettuja rasitteita, käyttöoikeuksia ja rajoituksia saattaa puuttua kiinteistörekisterikartalta johtuen eri aikoina voimassa olleista rekisteröintitavoista. Maanmittauslaitos ja kiinteistörekisteriä pitävät kunnat perusparantavat kiinteistörekisterikarttaa ja antavat tarkempia tietoja kiinteistörekisterikartalta puuttuvista tiedoista.

Kiinteistörekisterikartan tulosteita voi ostaa Maanmittauslaitoksesta ja kunnista. Karttapaikalla ja eräiden kuntien palveluissa voi ilman maksua tarkastella kiinteistörajoja ja -tunnuksia.

Kiinteistötietopalvelu

Kiinteistörekisteri on julkinen ja jokaisella on oikeus saada luettavakseen kiinteistörekisterin tietoja. Kiinteistöä tai muuta rekisteriyksikköä koskevat tiedot esitetään kiinteistörekisteristä tulostettavalla kiinteistörekisteriotteella tai tulosteella. Kiinteistörekisteriotteita saa maksua vastaan Maanmittauslaitoksesta, kunnista sekä Digi- ja väestötietovirastosta. Rekisterin tulosteita voivat edellisten lisäksi antaa asiakkaille esimerkiksi kiinteistönvälittäjät ja pankit.

Kiinteistörekisterin tietoja voi selata maksullisen KTJ-selaintietopalvelun kautta. Palvelu on tarkoitettu viranomaisille ja sellaisille ammattimaisille käyttäjille, joille voidaan myöntää käyttölupa.

Lähteet

Aiheesta muualla
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.