Kiinteä valuuttakurssi

Kiinteä valuuttakurssi (engl. fixed exchange-rate system) on valuuttajärjestelmään liittyvä käsite, joka tarkoittaa valtion valuutan kytkemistä esimerkiksi toisen valuutan, valuuttaryhmän tai kullan yhteyteen. Jos referenssinä käytetyn määreen arvo muuttuu, muuttuu myös kiinteä valuuttakurssi samassa suhteessa. Vastakohtana kiinteälle valuuttakurssille on kelluva valuuttakurssi. Kiinteällä valuuttakurssilla on sekä hyviä että huonoja vaikutuksia riippuen kustakin taloustilanteesta.

Jonkin valuutan kiinteä valuuttakurssi luodaan poliittisella päätöksellä. Eri valuuttoja on perinteisesti kytketty Yhdysvaltain dollariin, Englannin puntaan tai Saksan markkaan niiden edustaman vahvan taloustilanteen vuoksi. Viime aikoina on myös valuuttoja alettu kytkemään euroon.

Jotta kiinteää valuuttakurssia voidaan ylläpitää, tarvitsee maa suuren valuuttavarannon, sillä maa joutuu kiinteän kurssin aikana jatkuvasti ostamaan ja myymään valuuttaansa. Suuret valuuttareservit tarkoittavat suurta määrää liikkeelle laskettua rahaa, joka voi johtaa kohonneisiin hintoihin ja inflaatioon. Näin voi käydä esimerkiksi kiinteän valuutan maassa olevan korkean koron aikaan, jolloin maan keskuspankki joutuu ostamaan paljon ulkomaanvaluuttaa estääkseen kotimaanvaluutan arvonnousua. Jos korot ovat matalalla, alkaa valuuttapako, joka johtaa keskuspankin valuuttavarannon pienenemiseen.

Jos kurssia pidetään keinotekoisesti alhaalla, voi se johtaa ulkomaankaupassa parempaan kilpailukykyyn. Myös kotimaassa saattaa kansakunnan elintaso nousta. Investoinnista ja kaupasta kiinteän valuuttakurssin maan kanssa tulee ennakoitavampaa ja helpompaa. Se sopii maille, joiden taloudesta ulkomaankaupalla on suuri osuus.