Kiinansaippuamarja

Kiinansaippuamarja eli mukurossi (Sapindus mukorossi) on saippuamarjakasvien heimoon kuuluva lehtipuulaji. Puu tunnetaan alkuperäisellä levinneisyysalueellaan Nepalissa nimellä ritha tai reetha.[2] Puun hedelmä tunnetaan yleisesti "Kiinansaippuamarjana" tai "pesupähkinänä". Puu kasvaa Himalajan vuorten juurilla aina 1200 metrin (4000 jalan) korkeuteen asti.[3] [4] Puu kasvaa ravinneköyhässä maassa ja Nepalissa sitä istutetaan usein maanviljelijöiden kotien ympärille. Yksi puu voi tuottaa 30-35 kiloa hedelmiä vuodessa.[5][6]

Kiinansaippuamarja
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Ylälahko: Rosanae
Lahko: Sapindales
Heimo: Saippuamarjakasvit Sapindaceae
Alaheimo: Sapindoideae
Suku: Saippuamarjat Sapindus
Laji: mukorossi
Kaksiosainen nimi

Sapindus mukorossi
Gaertn.
Katso myös

  Kiinansaippuamarja Wikispeciesissä
  Kiinansaippuamarja Commonsissa

Käyttö
Kiinansaippuamarjapuun hedelmiä eli pesupähkinöitä

Puun hedelmiä käytetään mm. puhdistusaineena sekä lääkeaineena.

Puhdistusaine

Pesupähkinä sisältää saponiinia, joka toimii saippuan tavoin puhdistavana aineena. Pesupähkinöitä käytetään hiusten, ihon ja vaatteiden luonnonmukaiseen puhdistamiseen. Saponiini toimii myös hyönteiskarkotteena, ja sillä voidaan esimerkiksi karkottaa täitä hiuspohjasta.

Lääkekäyttö

Upadhyay:n ja Singh:in mukaan mukaan pesupähkinät toimivat luontaislääkkeenä moniin eri vaivoihin. Niillä hoidetaan migreeniä ja päänsärkyä sekä iho-ongelmia, kuten finnejä ja ihottumia.

Tensidi

Kiinansaippuamarjan hedelmästä uutettu öljy toimii luontaisena tensidinä, eli pinta-aktiivisena aineena, ja sitä on käytetty mm. arsenikin puhdistamiseen rautapitoisesta maaperästä.[7]

Katso myös

Lähteet
  1. Plummer, J.: Sapindus mukorossi IUCN Red List of Threatened Species. Version 2021-2. 2021. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 11.10.2021. (englanniksi)
  2. Orwa C. A., Mutua, K. R., & Jamnadasss R. S. A. (2009) Agroforestree Database: a tree reference and selection guide (version 4.0). Retrieved from http://www.worldagroforestry.org/treedb/AFTPDFS/Sapindus_mukorossi.pdf
  3. "Chemical constituents and bio activities of genus Sapindus" (PDF) (2011). International Journal of Research in Ayurveda & Pharmacy 2 (2): 403–409. (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. "Extraction of saponin from soapnut" (1939). Industrial and Engineering Chemistry 31 (6): 712–713. doi:10.1021/ie50354a012.
  5. Forestry Nepal (2014). Sapindus mukorossi. Retrieved from http://www.forestrynepal.org/resources/trees/sapindus-mukorossi (Arkistoitu – Internet Archive)
  6. Poudel, K. L. (2011). Trade potentiality and ecological analysis of NTFPs in Himalayan Kingdom of Nepal. Himalayan Research Papers Archives, 61 . Retrieved from http://hdl.handle.net/1928/3300
  7. "Comparison of a plant based natural surfactant with SDS for washing of As(V) from Fe rich soil" (2013). Journal of Environmental Sciences 25 (11): 2247–2256. doi:10.1016/s1001-0742(12)60295-2.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.