Ginseng

Ginseng (Panax ginseng, nähdään myös virheellisessä kirjoitusasussa gingseng) on viime vuosina länsimaissakin suosiota saanut aasialainen rohdoskasvi. Kasvin täsmällisiä suomenkielisiä nimiä ovat kiinanginseng ja kiinanginsengjuuri.[2]

Kiinanginseng[1]
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Apiales
Heimo: Araliakasvit Araliaceae
Suku: Ginsengit Panax
Laji: ginseng
Kaksiosainen nimi

Panax ginseng
C.A.Mey.
Katso myös

  Ginseng Wikispeciesissä
  Ginseng Commonsissa
Soulissa vuonna 2003 myynnissä olleita ginsengjuuria

Ginsengiä käytetään yleiskuntoa vahvistavana luontaislääkkeenä eli adaptogeenina. Perinteisen kiinalaisen lääketieteen mukaan ginsengjuurta käytetään muun muassa lisäämään Jing-energian kiertoa kehossa, parantamaan mieskuntoa sekä sairauden jälkeistä heikkoutta ja estämään vanhuudenheikkoutta.

Panax ginseng -juurta on kahdenlaista:

Valkoista ginsengiä kasvatetaan neljästä kuuteen vuoteen, sitten juuri kuoritaan ja kuivatetaan auringossa, jolloin vesipitoisuus laskee 12 prosenttiin tai alemmaksi.Valkoisessa ginsengissä on käsittelyn johdosta luultavasti vähemmän lääkeaineellista sisältöä.lähde? Auringossa kuivattaminen muuttaa juuren värin kelta-valkoiseksi.

Punainen ginseng poimitaan kuusivuotiaana. Sitä ei kuorita, ja se keitetään. Keittäminen antaa juurelle punertavan värin, josta nimi johtuu. Keittäminen ei vahingoita niin paljoa ginsengin parantavia ainesosia.lähde? Keittämisen jälkeen juuri kuivatetaan.

Ginsengjuuren kuljettaminen Suomeen on kiellettyä, koska se luokitellaan vahvaksi lääkeaineeksi, mutta uutteena tai jauheena kuljettaminen on sallittua, ja sitä käytetäänkin esimerkiksi piristävänä ainesosana teessä, virvoitus- ja energiajuomissa sekä myös joissain suihkugeeleissä.

Lähteet

Viitteet
  1. Räty, Ella (toim.): Viljelykasvien nimistö. Helsinki: Puutarhaliiton julkaisuja nro 363, 2012. ISBN 978-951-8942-92-7.
  2. Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet. viitattu 1.3.2016.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.