Kiinan kielen mittasana
Kiinan kielen mittasanat (perint.: 量詞; yksink.: 量词; pinyin: liàng cí) ovat kiinan kielen kieliopillisia sanoja, jotka esitetään lukumäärää ilmaistaessa numeraalin ja pääsanan välissä. Monilla mittasanoilla on myös itsenäinen merkitys esimerkiksi substantiivina, mutta mittasanaa ei läheskään aina voi kääntää substantiivina. Kiinan sanakirjoissa substantiivin yhteydessä kerrotaan yleensä myös siihen liittyvä mittasana.
Suomen kielessä mittasanoja voi ajatella sellaisina määreinä kuin "kaksisataa kilometriä rautatietä", "kaksi paria sukkia" tai "yhdeksän tuoppia olutta". Kiinan taipumattomien sanojen käsittelyssä mittasanat ovat kuitenkin välttämättömiä käyttää myös silloin kun luonnollista yksikköä ei ole. Useimmissa tapauksissa voi mittasanan mieltää suomen kielen yksikön partitiivimuotoon, jota esimerkiksi indoeurooppalaiset kielet eivät tunne.
Eräät sanat kuten ajanmääreet, rahayksiköt ja mittayksiköt toimivat itsessään mittasanoina, mutta muutoin mittasana toimii aiheenmukaisena määreenä, jonka valinta riippuu usein laskettavan asian ominaisuuksista.
"Luonnollisia" mittoja, joissa ei tarvita mittasanaa:
- 三天 sān tiān : kolme päivää (päivien lukumääränä, ei ajanjaksona!). Päivä ajanmääreenä on itsessään mittasana.
- 三欧元 sān Ōuyuán : kolme Euroa. Euro rahayksikkönä on itsessään mittasana.
- 三瓶啤酒 sān píng píjiǔ : kolme pulloa olutta. Píng on pulloa merkitsevä substantiivi, mutta se on myös yksi substantiivin "olut" mittasanoista. Tässä suomennos voisi aivan yhtä hyvin olla pelkästään "kolme olutta", ellei haluta erikseen korostaa että kyseessä on nimenomaan pullollinen!
Yleensä mittasana on kuitenkin lisättävä erikseen ja sen valinta riippuu substantiivista:
- 三个人 sān ge rén : kolme [mittasana] ihmistä. Ge on mittasana mm. ihmisille ja abstrakteille käsitteille.
- 三支蜡烛 sān zhī làzhú : kolme [mittasana] kynttilää. Zhī on mittasana pitkulaisille esineille.
Mittasanan käyttö on kiinassa pakollista lukumäärän lisäksi myös eräissä kieliopillisissa rakenteissa ja ilmauksissa. Esimerkiksi ilmaukset "tämä", "tuo", "mikä" ja "kuinka monta" vaativat mittasanan:
- 这个人 zhè ge rén : Tämä henkilö. Ihmisestä puhuttaessa "tämä" on zhè ge, kynttilän tapauksessa se olisi zhè zhī.
- 几支蜡烛? jǐ zhī làzhú? : Kuinka monta kynttilää? Kynttilän tapauksessa "kuinka monta" on jǐ zhī, ihmisten määrästä puhuttaessa pitäisi sanoa jǐ ge.
Myös kiinan verbeillä on vastaavanlaisia määresanoja.
Esimerkkejä kiinan kielen mittasanoista
Perin. on perinteinen merkki, Yks. osoittaa nykyaikaista yksinkertaistettua merkkiä, jos sellainen on.
| Perin. | Yks. | Pinyin | Kanton | Käyttö |
|---|---|---|---|---|
| Aika | ||||
| kiin. 秒 | miǎo | miu5 | "sekuntia" | |
| kiin. 分 | fēn | fan1 | "minuuttia" | |
| kiin. 刻 | kè | hak1 haak1 | "varttia" (pääasiallisesti wu-kiinassa) | |
| kiin. 小時 | kiin. 小时 | xiǎoshí | siu2 si4 | "tuntia" (ei sinällään mittasana, vaatii lisäksi "göön" eli "kappaletta" kiin. 個/kiin. 个) |
| kiin. 鐘 | kiin. 钟 | zhōng | jung1 | "tuntia" (eteläkiinalaisissa murteissa, vaatii "göön" kiin. 個/kiin. 个) |
| kiin. 時辰 | kiin. 时辰 | shíchén | si4 san4 | "kahta tuntia" (ammoinen, vaatii lisäksi "göön". kiin. 個/kiin. 个) |
| kiin. 天 | tiān | tin1 | "päivää" | |
| kiin. 日 | rì | yat6 | "päivää" | |
| kiin. 年 | nián | nin4 | "vuotta" | |
| kiin. 載 | kiin. 载 | zǎi | joi2 joi3 | "vuotta" (ammoinen) |
| kiin. 世紀 | kiin. 世纪 | shìjì | sai3 gei2 | "sataa vuotta" (ei itsessään mittasana, vaatii göön kiin. 個/kiin. 个 vuosisatojen ilmaisemiseen) |
| Paino/massa | ||||
| kiin. 克 | kè | hak1 haak1 | "grammaa" | |
| kiin. 兩 | kiin. 两 | liǎng | viittäkymmentä grammaa | |
| kiin. 斤 | jīn | gan1 | "catty", "naulaa", "paunaa", puolta kiloa | |
| kiin. 公斤 | gōngjīn | gung1 gan1 | "kilogrammaa" | |
| kiin. 千克 | qiānkè | chin1 hak1/haak1 | "kilogrammaa" | |
| kiin. 噸 | kiin. 吨 | dūn | deun1 | "tonnia" |
| Pituus/matka | ||||
| kiin. 公分 | gōngfēn | gung1 fan1 | "senttimetriä" | |
| kiin. 厘米 | límǐ | lei4 mai5 | "senttimetriä" (yleisempi Manner-Kiinassa) | |
| kiin. 寸 | cùn | chyun3 | kiinalaista "tuumaa" (reilua kolmea senttimetriä) | |
| kiin. 吋 | cùn | chyun3 |
anglossaksista tuumaa (noin kahta ja puolta senttimetriä) | |
| kiin. 尺 | chǐ | che2/chek3 | kiinalaista "jalkaa" (kolmannesmetriä) | |
| kiin. 呎 | chǐ | chek3 | anglosaksista jalkaa | |
| kiin. 英尺 | yīngchǐ | ying1 chek3 | anglosaksista jalkaa | |
| kiin. 公尺 | gōngchǐ | gung1 chek3 | "metriä" | |
| kiin. 米 | mǐ | mai5 | "metriä" | |
| kiin. 里 | lǐ | lei5 | "lǐ", (500 metriä) | |
| kiin. 哩 | lǐ | le1/lei5/li1 | englanninpeninkulmaa | |
| kiin. 英里 | yīnglǐ | ying1 lei5 | englanninpeninkulmaa | |
| kiin. 公里 | gōnglǐ | gung1 lei5 | "kilometriä" | |
| kiin. 天文單位 | kiin. 天文单位 | tiānwéndānwèi | tin1 man4 daan1 wai2 | "tähtitieteellistä yksikköä" |
| kiin. 光年 | guāngnián | gwong1 nin4 | "valovuotta" | |
| kiin. 秒差距 | miǎochājù | miu5 cha1 geui6 | "parsekia" | |
| Raha | ||||
| kiin. 圓/元 | kiin. 圆/元 | yuán | yun4 | "yuán", "¥" (valuuttayksikköä) (kumpaakin muotoa käytetään perinteisessä kiinalaisessa tekstissä) |
| kiin. 塊 | kiin. 块 | kuài | faai3 | "yuán", "¥" (slangisana, tarkoittaa yleensä rahayksikköä, esimerkiksi dollaria tai euroa) |
| kiin. 角 | jiāo | jiāo | "jiāo", "dime", "tenpence" (kymmenesosaa rahayksikköä, pääosin yksinkertaistetussa tekstissä) | |
| kiin. 毛 | mǎo | hou4 | "mao3", "dime", "tenpence" (slangia) (kymmenesosaa rahayksikköä, perinteisessä tekstissä, käytetään myös puhekielessä yhdessä 塊 kanssa) | |
| kiin. 分 | fēn | fan1/fan6 | "fēn", "senttiä", "penniä" | |
Aiheenmukaiset
Perin. kuvaa perinteistä merkkiä, Yks. mahdollista yksinkertaistettua merkkiä..
| Perin. | Yks. | Pinyin | Kantoninkiina (Yalen transskriptio) | Tärkeimmät sanat |
|---|---|---|---|---|
| kiin. 把 | bǎ | ba2 | "kahvallisia" – joilla voi käsin työstää, pitkähköjä ja litteitä (veitsiä, saksia, miekkoja, avaimia; myös tuoleja) | |
| kiin. 班 | bān | baan1 | aikataulun mukaisia (junia jne.), ihmisryhmiä, oppilasluokkia | |
| kiin. 包 | bāo | baau1 | "pakkauksia", "kimppuja" | |
| kiin. 杯 | bēi | bui1 | "mukillisia" – juomaa | |
| kiin. 本 | běn | bun2 | "niteitä" – esimerkiksi kirjoja, myös sidottuna | |
| kiin. 筆 | kiin. 笔 | bǐ | bat1 | suuria rahamääriä |
| kiin. 部 | bù | bou6 | romaaneja, elokuvia | |
| kiin. 冊/kiin. 册 | kiin. 冊/kiin. 册 | cè | chaak3 | kirjan painoksia (kiin. 冊 suositumpi perinteisessä tekstissä, kiin. 册 päinvastoin) |
| kiin. 層 | kiin. 层 | céng | chaang4 | "kerrosta" – rakennuksia tms. |
| kiin. 場 | kiin. 场 | chǎng | cheung4 | julkisia esityksiä, pelejä |
| kiin. 床 | chuáng | chong4 | "petauksia" – lakanoita yms. | |
| kiin. 次 | cì | chi3 | "time" – tilaisuuksia, sattumia | |
| kiin. 齣 | kiin. 出 | chū | näytelmärooleja | |
| kiin. 袋 | dài | doi6 | säkillisiä, pussillisia, kassillisia, taskuntäysiä | |
| kiin. 道 | dào | dou6 | lineaarisia projektioita (valonsäteitä jne.), viranomaismääräyksiä, ruokalajeja | |
| kiin. 滴 | dī | dik6 | "tippoja" vettä, verta tai vastaavia nesteitä | |
| kiin. 點 | kiin. 点 | diǎn | dim2 | ajatuksia, ehdotuksia, merkitsee myös "hieman" (usein käytetty mittayksikkö) |
| kiin. 頂 | kiin. 顶 | dǐng | deng2 | kohteita, joilla on esiintyöntyvä kärki, kuten hattuja |
| kiin. 棟 | kiin. 栋 | dòng | dung6 | kirjaimellisesti pylväitä, käytetään rakennuksista |
| kiin. 堵 | dǔ | dou6 | seiniä, ympäröiviä kohteita | |
| kiin. 段 | duàn | dyun6 | "liittyvää pitkää" – kaapeleita, maanteitä jne. | |
| kiin. 對 | kiin. 对 | duì | deui3 | "pareja" – ihmisistä ja vain eräistä asioista kuten korvarenkaista, kengistä |
| kiin. 頓 | kiin. 顿 | dùn | deun6 | aterioita |
| kiin. 朵 | duǒ | do2/deu2 | kukkia, pilviä | |
| kiin. 發 | kiin. 发 | fā | fa1 | sotilaallisia kohteita kuten luoteja, tykinammuksia, raketteja, ohjuksia jne. |
| kiin. 份 | fèn | fan6 | annoksia | |
| kiin. 封 | fēng | fung1 | kirjeitä, postia | |
| kiin. 幅 | fú | fuk1 | taide-esineitä kuten maalauksia jne. | |
| kiin. 服 | fù | fuk6 | "annoksia" – (kiinalaista) lääkettä | |
| kiin. 副 | fù | fu3 | parillisia kohteita kuten hansikkaita jne., myös näytelmiä, korttipakkoja, mahjongia | |
| kiin. 個 | kiin. 个 | ge (gè) | go3 | "göötä" - henkilökohtaisia esineitä, astioita, henkilöitä (käytetään myös silloin, kun ei tiedetä varsinaisesti oikeaa mittasanaa) |
| kiin. 根 | gēn | gan1 | ohuita esineitä kuten neuloja, pylväitä, hiussuortuvia | |
| kiin. 股 | gǔ | gu2 | "virtausta" (ilmaa, hajua, vaikutusta).... | |
| kiin. 罐 | guan4 | tölkkiä tai purkkia (vettä, juomaa, säilykelihaa jne.) | ||
| kiin. 行 | háng | hong4 | asioita joista tulee jonoja (sanat tms.) | |
| kiin. 盒 | hé | hap6 | "askia", "laatikkoa" – vaikkapa nauhaa tai ruokaa | |
| kiin. 戶 | kiin. 户 | hù | wu6 | taloutta (kiin. 户 on yleinen käsin kirjoitetussa perinteisessä tekstissä) |
| kiin. 伙 | huǒ | fo2 | yleisesti ottaen halventava mittasana joukkioista, koplista jne. | |
| kiin. 家 | jiā | ga1 | ihmisryhmää (perheitä, yhtiöitä jne.) | |
| kiin. 架 | jià | ga3 | lentokoneita, pianoja, koneita | |
| kiin. 間 | kiin. 间 | jiān | gaan1 | huoneita |
| kiin. 件 | jiàn | gin6 | asioita (toimia), vaatetus jne. | |
| kiin. 節 | kiin. 节 | jié | jit3 | "jaoketta" – bambua jne. Käytetään myös koulun luokka-asteista |
| kiin. 屆 | kiin. 届 | jiè | gaai3 | säännöllisiä tapaamisia, koulun vuosikursseja tms. |
| kiin. 句 | jù | geui3 | riviä, lausetta jne. | |
| kiin. 棵 | kē | po1 | puita ja pensaita | |
| kiin. 顆 | kiin. 颗 | kē | fo1 | pieniä esineitä kuten helmiä, timantteja, hampaita tai myös pieneltä vaikuttavia kuten tähtiä |
| kiin. 口 | kǒu | hau2 | "suuta"; kylän väkeä, perheenjäseniä, kaivoja | |
| kiin. 塊 | kiin. 块 | kuài | faai3 | "kappalettä", "möykkyä", "palaa" maata, kiviä, kakkua paloina tai siivuina, leipää paloina (ei siivuina) |
| kiin. 類 | kiin. 类 | lèi | leui6 | samanlaisen tyypin, luokituksen, luokan tai luonnon kohteita |
| kiin. 粒 | lì | lap1 | "jyvää" | |
| kiin. 輛 | kiin. 辆 | liàng | leung2 | pyörällisiä kulkuneuvoja: autoja, polkupyöriä jne. |
| kiin. 列 | liè | lit6 | junaa | |
| kiin. 枚 | méi | mui4 | mitalia, pieniä litteitä esineitä kuten postimerkkejä, kolikoita, banaaninkuoria, ilotulitteita kuten kiinanpommeja, myös sormuksia | |
| kiin. 門 | kiin. 门 | mén | mun4 | "porttia"; akateemiseen maailmaan liittyviä asioita kuten kursseja, myös tykistöön liittyvää |
| kiin. 面 | miàn | min6 | "kasvoja"; litteitä ja sileitä asioita (peilejä, lippuja jne.) | |
| kiin. 名 | míng | ming4 | "nimeä"; korkea-arvoisia henkilöitä kuten tohtoreita, juristeja, poliitikkoja, kuninkaallisia jne.); muodollisessa kielessä voi käyttää millaisista henkilöistä tahansa | |
| kiin. 排 | pái | paai4 | rivissä olevaa esinetä (tuoleja ym.) | |
| kiin. 盤 | kiin. 盘 | pán | pun4 | litteää esinettä (kuten videokasetteja.); kirjaimellisesti merkitsee "lautasta" ja voidaan käyttää myös merkityksessä lautasellista ruokaa tms. |
| kiin. 批 | pī | pai1 | suuria määriä ihmisiä, tavaraa jne. | |
| kiin. 匹 | pǐ | pat1 | hevosia ja muita ratsueläimiä; kangaspakkoja | |
| kiin. 篇 | piān | pin1 | papereita, artikkeleita jne. | |
| kiin. 片 | piàn | pin3 | "siivua" – litteitä esineitä: kortteja, leipäviipaleita jne. | |
| kiin. 瓶 | píng | ping4 | "pulloa" – juomia | |
| kiin. 期 | qī | kei4 | (numeroa) aikakauslehtiä | |
| kiin. 群 | qún | kwan4 | "joukkoa" (myös ihmisistä), "laumaa" | |
| kiin. 扇 | shàn | sin3 | ovea tai ikkunaa | |
| kiin. 首 | shǒu | sau2 | laulua, runoa, musiikkia jne. | |
| kiin. 束 | shù | chuk1 | "kimppua" kukkia, valoa tms. | |
| kiin. 雙 | kiin. 双 | shuāng | seung1 | "paria" sellaisia esineitä, jotka luonnostaan muodostavat parin (esimerkiksi syömäpuikkoja, kenkiä jne.) |
| kiin. 艘 | sōu | sau2 | laivaa | |
| kiin. 所 | suǒ | so2 | rakennusta, joiden tarkoitus on selkeästi määrätty. Muutoin tulisi käyttää kiin. 座 | |
| kiin. 臺/kiin. 台 | kiin. 台 | tái | toi4 | raskasta esinettä, erityisesti konetta (televisioita, tietokoneita, jopa kameroita jne.); teatteriesityksiä |
| kiin. 堂 | táng | tong4 | luokan ajankohtia ("Minulla on kaksi luokkaa tänään"), kalustoja | |
| kiin. 趟 | tàng | tong3 | matkaa, aikatauluun sidottua kuljetusta | |
| kiin. 套 | tào | tou3 | "settiä" – kirjoja, lehtiä, keräilyesineitä, vaatteita | |
| kiin. 題 | kiin. 题 | tí | tai4 | kysymystä |
| kiin. 條 | kiin. 条 | tiáo | tiu4 | pitkää, kapeata ja mutkittelevaa esinettä (kalaa, käärmettä, jokea, housuja jne.) |
| kiin. 頭 | kiin. 头 | tóu | tau4 | "päätä" – tiettyjä eläimiä kuten sikaa, lehmää jne. myös karvaa |
| kiin. 團 | kiin. 团 | tuán | tyun4 | "palloa" – pyöreitä ja kiertyneitä kohteita, lankakeriä jne. |
| kiin. 位 | wèi | wai2 | "asemaa"; kohtelias mittasana ihmisistä aseman, ei nimen perusteella | |
| kiin. 項 | kiin. 项 | xiàng | hong6 | projektia |
| kiin. 樣 | kiin. 样 | yàng | yeung6 | erilaisia, eroavia käsitteitä |
| kiin. 扎 | zhā | ja1 | Kantoninkiinassa käytetään shù:n sijaan (kiin. 束), kimppua kukkia "purkkia", "astiaa" – juomia kuten olutta, soodavettä, mehua, jne. (tuore englanninlaina sanasta engl. jar, puhekielen tai slangisana.) | |
| kiin. 盞 | kiin. 盏 | zhǎn | jaan2 | kevyttä kalustetta, yleensä lamppua, teepannua tms. |
| kiin. 張 | kiin. 张 | zhāng | jeung1 | "lakanaa" – litteää esinettä (paperia tai pöytää), naamaa, jousta, maalausta, asetelmaa, matkalippua |
| kiin. 陣 | kiin. 阵 | zhèn | jan6 | "puuskaa", "pyrähdystä" – lyhytkestoista tapahtumaa (kuten salamointia, tuulenpuuskaa) |
| kiin. 支 | zhī | ji1 | pitkänomaista tikkumaista kohdetta (kyniä, syömäpuikkoja, ruusuja, haulikoita jne.) | |
| kiin. 隻 | kiin. 只 | zhī | jek3 | jompaakumpaa parista (kättä); eläintä (lintua tai kissaa ym.) |
| kiin. 枝 | zhī | ji1 | vaihtoehto sanalle 支 : tuliaseista ja kukista | |
| kiin. 種 | kiin. 种 | zhǒng | jung2 | asioiden tyyppiä tai luonnetta |
| kiin. 組 | kiin. 组 | zǔ | jou2 | sarjaa, riviä, tykistöpatteria |
| kiin. 串 | chuàn | "terttua", "rykelmää"; numerosarjaa tai sarjaa peräkkäisiä esineitä (esimerkiksi kiin. 一串手机号码: "puhelinnumero"; kiin. 一串珍珠项链: "helmikaulanauha"; kiin. 一串葡萄： viinirypäleterttu) | ||
| kiin. 座 | zuò | jo6 | isoa rakennelmaa tai vuorta |
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.