Kiinan kansanpankki

Kiinan kansanpankki (kiin. 中國人民銀行 / 中国人民银行, Zhōngguó Rénmín Yínháng; engl. People's Bank of China, lyhenne PBC tai PBoC) on Kiinan keskuspankki. Sen pääkonttori sijaitsee Pekingissä muutaman kilometrin päässä Kielletystä kaupungista ja Taivaallisen rauhan aukiosta.[1][2]

Kiinan keskuspankin pääkonttori Pekingissä.

Kiinan kansanpankki perustettiin 1. joulukuuta 1948 yhdistämällä kolme pankkia (Huabei Bank, Beihai Bank ja Xibei Farmer Bank).[3] Alun perin sen pääkonttori sijaitsi Hebein maakunnassa, josta se muutti Pekingiin 1949. Kiinan kansanpankki oli vuoteen 1978 Kiinan ainoa pankki, ja se vastasi myös liikepankeille kuuluvista tehtävistä. Vuonna 1980 kaupallisen pankin ominaisuudet erotettiin Kiinan kansanpankista, jolloin ne jaettiin neljälle itsenäiselle, mutta valtion omistamalle pankille (Agricultural Bank of China, Industrial and Commercial Bank of China, China Construction Bank ja Bank of China). Tämän jälkeen Kiinan valtioneuvosto nimesi 1983 Kiinan kansanpankin keskuspankiksi. Vuonna 1995 annettu laki Kiinan kansanpankista vahvisti kansanpankin aseman maan keskuspankkina.[3]

Kiinan kansanpankin pääjohtaja on ollut maaliskuusta 2018 lähtien Yi Gang,[4][5][2] hänen edeltäjänsä oli Zhou Xiaochuan (pääjohtajana 2003–2018). Pääjohtajan nimittää tai poistaa virasta Kiinan presidentti. Kiinan keskuspankilla on yli 2 000 alueellista konttoria, jotka toimivat sen alaisina ja valvovat oman alueensa kaupallisten pankkien toimintaa.

Kiinan keskuspankilla on maailman suurin valuuttavaranto. Sen valuuttavarannon arvo oli 2 800 miljardia Yhdysvaltain dollaria vuoden 2010 lopussa[6] ja 3 119 miljardia dollaria kesäkuun 2019 lopussa.[7] Keskuspankki ei perinteisesti ole julkaissut tietoja siitä mikä on dollareiden osuus maan valuuttavarannosta, mutta yleisesti sen on arvioitu olevan noin 80 %.^lähde? Kiinan keskuspankin on hyväksytettävä rahapolitiikkansa päätökset maansa hallituksella.