Kiiminkijoen silta
Kiiminkijoen silta on Kiiminkijoen ylittävä maantiesilta Haukiputaan kaupunginosassa Oulussa. Teräsbetoninen jatkuva kotelopalkkisilta on valmistunut 1954 ja se on korjattu viimeksi vuonna 2014[2].
| Kiiminkijoen silta | |
|---|---|
 |
|
| Ajokaistoja | 2 |
| Ylittää | Kiiminkijoen |
| Sijainti | Haukipudas, Oulu |
| Ylläpitäjä | Liikennevirasto |
| Siltatyyppi | kotelopalkkisilta[1] |
| Pisin jänneväli | 52 m |
| Pituus | 41 + 52 + 41 m |
| Leveys | 13,6 m |
| Avattu liikenteelle | 1954 |
| Koordinaatit | |
 |
|
Silta sijaitsee Haukiputaan kirkonkylän ja Keiskan kylän välillä seututie 847:llä eli entisellä valtatie 4:lla. Ennen sillan valmistumista joki piti ylittää lossilla tai kiertää Asemakylällä sijaitsevan rautatiesillan kautta. Lossista (ruots. Färja) on muistona paikannimi Värjänranta, joka sijaitsee maantiesillan kupeessa kirkonkylän puolella.[3]
Kiiminkijoen silta oli ensimmäinen suuri jatkuva kotelopalkkisilta Suomessa.[4] Kolmijänteisen sillan pääjänne on 52 metriä ja reunajänteet 41 metriä. Pääjänne on edelleen pisin jännittämättömien betonisten kotelopalkkien jänne Suomessa.[1] Sillan suunnitteli Yrjö Winter, jonka suunnitelmien mukaan rakennettiin myöhemmin Kiiminkijoen siltaa vastaavat Reposaaren maantiesilta (1956) ja Iijoen ylittävät Puodinkosken ja Helsinginkosken sillat (1957).[1]
Lähteet
- Aitta, Seppo: Siltojemme historia (History of Finnish bridges). Helsinki: Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry, 2004. ISBN 951-758-446-6.
- Ervasti-Julku, Liisa ja Asunmaa, Martti: ”Haukiputaan historiaa ja nykypäivää”, Haukipudas. Jyväskylä: Gummerus Oy, 1986. ISBN 951-99724-4-7.
Viitteet
- Aitta, 2004, s. 324, 326
- Sillankorjaukset 2014 - Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Arkistoitu 13.1.2015. Viitattu 13.1.2014.
- Ervasti-Julku ja Asunmaa, 1986, s. 26
- Aitta, 2004, s. 61
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kiiminkijoen silta Wikimedia Commonsissa