Kiimaiset poliisit

Kiimaiset poliisit on huhti-toukokuussa 1993 Yle TV2:ssa esitetty Jouko Turkan ohjaama televisiosarja. Se koostui viidestä tunnin pituisesta jaksosta.[1] Turkan mukaan Kiimaiset poliisit oli ”kotimainen poliisisarja rangaistukseksi Suomen kansalle vierasmaalaisten poliisisarjojen palvonnasta”. Tyyliltään epätavallinen sarja kertoo kolmesta suomalaisesta poliisista.[2]

Kiimaiset poliisit
DVD-julkaisun kansi.
DVD-julkaisun kansi.
Tyyli komedia
Pääosissa Merja Larivaara
Kai Lehtinen
Taisto Reimaluoto
Alkuperämaa Suomi
Esitetty 18. huhtikuuta 1993 – 16. toukokuuta 1993
Tuotantokausia 1
Jaksoja 5
Tuotanto
Tuottaja(t) Reima Kekäläinen
Ohjaaja(t) Jouko Turkka
Käsikirjoittaja(t) Jouko Turkka
Aiheesta muualla
IMDb

Vastaanotto

Kiimaiset poliisit sai ristiriitaisen vastaanoton ja aiheutti jopa kirjallisen kysymyksen hallitukselle. Kysymyksen tehneet poliisitaustaiset kansanedustajat Sulo Aittoniemi (SMP) ja Maunu Kohijoki (kok.) epäilivät sarjan pilaavan Suomen poliisin maineen.[1] Kohijoki pyysi hallitusta hyllyttämään sarjan vielä esittämättömät jaksot ja halusi myös oikeusasiamiehen selvittävän, onko Yleisradio rikkonut ohjelmatoiminnan säännöstöä esittämällä ”poliisivoimia rienaavaa” sarjaa.[3] Oikeusasiamies Jacob Söderman ei kuitenkaan katsonut Yleisradion ohjelmapolitiikkaan puuttumisen kuuluvan toimenkuvaansa ja kehotti sulkemaan television, mikäli ohjelma ei miellytä.[4]

Ilta-Sanomien kriitikko Arja Andersson kehui sarjaa: ”Kenties meillä on käsissämme suomalainen versio Twin Peaksista perversioineen, kansallismaisemineen, misseineen, hiekkaan uponneine maaherrojen autoineen ja Lenin-pysteineen?” Helsingin Sanomien kriitikko Jukka Kajava totesi: ”Jouko Turkka ei anna periksi. Kaikki se ilmaisullinen ylitsevuotavuus, joka kiusasi joitain Seitsemässä veljeksessä, on mukana myös Jouko Turkan kirjoittamassa ja ohjaamassa Kiimaisissa poliiseissa: hiki, huohotus ja kyyneleet.”.[5][4]

Kiimaisten poliisien ensimmäinen jakso keräsi 357 000 katsojaa televisioiden ääreen. Ylen ohjelmapäivystykseen tuli sen esittämisen jälkeen 123 puhelinsoittoa. Lähes kaikki soittajat olivat raivostuneita, ja osa heistä katsoi sarjan pilkkaavan poliiseja.[4]

Kiimaisia poliiseja ei ole esitetty uusintana tekijänoikeudellisista syistä, eikä sitä julkaistu DVD:llä tai videona ennen kevättä 2016.[1] Sarja julkaistiin DVD:llä maaliskuussa 2016.[6][2] Syyskuussa 2017 se tuli katsottavaksi Yle Areenaan 12 kuukauden ajaksi.[7] Ylen Elävässä arkistossa on sarjasta kymmenen 2–10 minuutin pituista näytettä, kaksi jokaisesta viidestä jaksosta.[4]

Tuottaja Jori Hulkkonen kirjoitti kolumnissaan Turun Sanomissa vuonna 2012, että yksi sarjan pääosissa olevista näyttelijöistä on kieltänyt uusintojen esittämisen sekä kaupallisen julkaisun.[8] Kiimaisten poliisien tuottajan Reima Kekäläisen mukaan kyseinen näyttelijä olisi Merja Larivaara. Ilta-Sanomien vuonna 2022 haastattelema Larivaara kuitenkin kiisti asian. Helsingin Sanomien haastattelussa vuonna 2018 Larivaara sanoi, että ”jos jonkin asian voisi toivoa tekemättömäksi, se olisi Kiimaiset poliisit”.[4]

Pääosissa
  Merja Larivaara  …  Marita  
  Kai Lehtinen  …  Hessu Sutinen  
  Taisto Reimaluoto  …  Oiva  

Lähteet
  1. Kiimaiset poliisit Yle Elävä arkisto. Viitattu 24.1.2013.
  2. Miska Rantanen: Suomi näkee 23 vuoden jälkeen poliisisarjan, jonka Jouko Turkka teki ”rangaistukseksi Suomen kansalle”, Helsingin Sanomat, 17.3.2016.
  3. Helsingin Sanomat 23.4.1993. Viitattu 24.1.2013.
  4. Ripaoja, Anttijussi: Jouko Turkan poliisisarja järkytti 30 vuotta sitten eduskunnassa asti – yksi näyttelijöistä pyrki estämään sarjan uusinnan kokonaan 30.9.2022. Ilta-Sanomat.
  5. Ilta-Sanomat 24.4.1993. Viitattu 24.1.2014.
  6. Aikansa kohusarja palaa: Kiimaiset poliisit julkaistaan DVD:llä! 10.2.2016. Ilta-Sanomat. Arkistoitu 11.2.2016. Viitattu 10.2.2016.
  7. Clusius, Mari: Raid ja Kiimaiset poliisit tekevät paluun Areenaan Yle Areena. Viitattu 16.9.2017.
  8. Kiimaiset poliisit, missä lymyättekään? 24.5.2012. Turun Sanomat. Viitattu 24.1.2014.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.