Kiilavaanija
Kiilavaanija (Epiplatys dageti dageti, entinen juovavaanijakala)[2] on pitkänomainen, Afrikasta kotoisin oleva Nothobranchiidae-heimon hammaskarppikala.
Kiilavaanija | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
Alaluokka: | Kehittyneet luukalat Neopterygii |
Lahko: | Hammaskarppikalat Cyprinodontiformes |
Alalahko: | Aplocheiloidei |
Heimo: | Vanhanmaailmankillit Nothobranchiidae |
Suku: | Epiplatys |
Laji: | dageti |
Alalaji: | dageti |
Kolmiosainen nimi | |
Epiplatys dageti dageti |
Koko ja ulkonäkö
Kiilavaanija kasvaa noin kuusi senttiä pitkäksi. Se on vartaloltaan pitkulainen, voimakkaan pystyraitainen. Raidat eivät ulotu selkään asti.[3]
Alkuperä
Kiilavaanija on kotoisin Länsi-Afrikasta: Liberiasta ja Ghanasta. Kaupoissa myytävät Kiilavaanijat ovat kasvatettuja eivätkä luonnosta pyydystettyjä.
Käyttäytyminen ja lisääntyminen
Kiilavaanija on pieni ja vilkas petokala.[4]
Vesiolot ja ravinto
Kiilavaanija on peto, ja syö lihapitoista ruokaa , johon voi kuulua myös hiutaleita. Lämpötilaksi suositellaan 20–23 °C, pH:ksi 6–7 ja kovuudeksi dGH 4.0 - 12.0 N.[5]
Lähteet
- Olaosebikan, B.D.: Epiplatys dageti dageti IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.1. 2010. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 15.08.2013. (englanniksi)
- Markku Varjo, Lauri Koli ja Harri Dahlström: Maailman kalojen nimet, s. 57. (suom.nimi). Vanamo, 2004. ISBN 951-9108-13-0.
- Epiplatys dageti (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). (englanniksi)
- Faunatar (Arkistoitu – Internet Archive)
- Aqua-Fish.net
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.