Kiffen

Pääartikkeli: FC Kiffen

Kiffen juhlii vuoden 1955 Suomen mestaruutta Helsingin olympiastadionilla.

Jalkapallossa Kiffen luetaan yhdeksi Helsingin ”neljästä suuresta” yhdessä HJK:n, HIFK:n ja HPS:n kanssa.[9] Kiffenin jalkapallotoiminta on vuodesta 1996 eriytetty Football Club Kiffen 08:aan.[10] Kiffenin jalkapalloilijat tunnetaan lempinimellä Mustat Hurmurit, joka on peräisin 1930-luvulla käyttöön otetun pelipaidan mustasta väristä.

Seuran suurimmat menestyksen vuodet sijoittuvat Venäjän vallan aikaan, jolloin laji oli Suomessa vielä uusi. Tukholman olympialaisissa vuonna 1912 Kiffenin Ragnar Wickström ja Lars Schybergson kuuluivat Suomen jalkapallojoukkueeseen. Vielä 1950- ja 1960-luvuilla seura taisteli monena kautena maan kärkikaartissa. Toistaiseksi viimeisin Suomen mestaruus tuli vuonna 1955. Vuonna 1964 seura putosi SM-sarjasta Suomen sarjaan, ja tästä alkoi pitkä taaperrus, kunnes vuonna 1976 Kiffen nousi vielä mestaruussarjaan, mutta putosi sieltä vuonna 1978. Seuran viimeisimmän mestaruussarjavisiitin aikana joukkueessa pelasi lahjakas joukko tunnettuja pelimiehiä kuten Erkki Alaja, Juha Dahllund, Kai Haaskivi, Atik Ismail ja Reima Kokko. Jalkapallotilastoissa Kiffen pitää edelleen kyseenalaista kärkipaikkaa mestaruussarjan suurimmissa kotitappioissa. 25. syyskuuta 1932 Kiffen hävisi kotonaan Vaasan Palloseuralle maalein 0–9. 32 kautta myöhemmin 21. heinäkuuta 1964 Kiffen hävisi Pallokentällä samoin numeroin Valkeakosken Hakalle. Kiffenin kanssa häpeän jakaa – tosin vain yhdellä kiinnityksellä – Kotkan Reipas, joka hävisi Ilves-Kissoille 1–10 vuonna 1957.

Kiffenin edustusjoukkue pelaa Kakkosessa.[11] Seuralla on myös kakkos-, kolmos- ja ikämiesjoukkueet.[5]

Naisissa Kiffenin joukkue pääsi karsinnasta mestaruussarjaan vuonna 1980. Joukkue luopui sarjapaikastaan vapaaehtoisesti kauden 1989 jälkeen.

Käsipallo tuli Kiffenin lajivalikoimaan vuonna 1942.[12] Nykyisin seuran käsipallotoiminnasta vastaa taustayhtiö HC Kiffen 1908 ry,[13] joka on perustettu vuonna 1996.[14]

Kiffenin käsipalloilijoiden kulta-aikaa olivat 1970–1980-luvut, jolloin seura oli SM-mitaleilla yhteensä kymmenen kertaa, voitti kahdesti Suomen Cupin sekä Suomen mestaruuden vuonna 1978. Kiffen pelasi miesten SM-sarjassa yhtämittaisesti vuodesta 1969 vuoteen 2003, jolloin seura vapaaehtoisesta luopui sarjapaikastaan pelaajapulan vuoksi. Valmentajaksi oli ehditty pyytää Kari Lehtolainen, joka oli edustanut Kiffeniä pelaaja-valmentajana sen menestysvuosina.[14] Kiffeniläisistä eniten miesten maaotteluita ovat pelanneet Markku Mäkinen ja Mikko Koskue. Naisten sarjassa menestystä tuli sekä 1980- että 1990-lukujen alussa, ja SM-mitaleita naisille kertyi yhteensä seitsemän.^lähde? Naiset voittivat Suomen mestaruuden vuosina 1992 ja 1993 sekä kahdesti Suomen Cupin.[14]

Kiffenin käsipallotoiminta hiipui 2000-luvulla. Syksyllä 2018 oli jäljellä enää yksi, vuonna 2004 syntyneiden poikien joukkue, joka siirtyi seuraavaksi kaudeksi HIFK:n alaisuuteen.[15]

Toiminta käynnistyi uudelleen vuonna 2022. Seuran 50-vuotiaat ikämiehet voittivat keväällä SM-kultaa.[16] Sen innoittamana ilmoitettiin edustusjoukkue syksyllä käynnistyvälle II-divisioonan kaudelle.[17] Hallituksen puheenjohtajaksi nimettiin Ilpo Kilpeläinen.[18]

Kiffen on saavuttanut jääpallossa viisi SM-hopeaa. Jokaisella kerralla mestaruus on mennyt Viipurin Susille. Cup-muotoisessa SM-kilpailussa Kiffen ylsi loppuotteluun vuonna 1917, mutta hävisi sen Susille maalein 2–11. Seuraavan kerran Kiffen oli finaalissa 1922, mutta Sudet oli jälleen vahvempi maalein 3–1. Kiffen selvisi SM-loppuotteluun vielä vuosina 1926 ja 1930, mutta Sudet voitti nämä ottelut loppulukemin 2–1 ja 4–2.[19] Kiffen ylsi SM-sarjassa 1932 jaetulle ensimmäiselle sijalle seitsemällä sarjapisteellä, mutta hävisi uusintaottelun mestaruudesta ja jäi hopealle.[20]

Tunnetuimpia Kiffenin jääpalloilun maajoukkuemiehiä ovat olleet[21]: Josef Lefko, Josef Kaplan, Georg Laibert, Lars Schybergson, Georg Westerling, Ali Biaudet, Mauritz Wickström, Holger Thorn, Matti Aalto ja Emil Fält.

Alkuperäinen KIF eli Kronohagens Idrottsförening toimii seuran kattojärjestönä ja jalkapallo-, käsipallo- ja keilailujaostot omina yhdistyksinään.[4] Lisäksi seuralla on tukiyhdistys KIF’s Garantiförening.[3]

• Klassikern

• Alaja, Erkki: Bollis – Töölön pallokentän 100 vuotta. Porvoo: Teos, 2015. ISBN 978-951-851-574-1.
• Veikkausliiga, Hall of Fame
• Kiffenin kotisivut
• Jääkiekkomuseo, SM-mitalijoukkueet 1928–
• Jens Backlundin "Suomen käsipallosivut"
• Ismail, Atik: Klubin kundit – 20 vuotta koukussa. Tallinna: Lamplite, 2006. ISBN 952-99723-0-X.
• Kiffenin kausijulkaisu vuonna 2008
• Wallén, Göran & Huotinen, Timo & Alaja, Erkki: Mustat Hurmurit – De svarta charmörerna. Gummerus, 2008. ISBN 978-952-92-4369-3.

• Kiffenin kotisivut
• Jalkapallojaoston kotisivut
• Käsipallojaoston kotisivut