Kiertokasvit

Kiertokasvit ovat maitiaisnesteellisiä ja tavallisesti köynnöstäviä, usein silkkimäisen karvoituksen peittämiä. Lehtilaita on ehyt ja lehdet ovat kourasuonisia. Kukan verhiö on kookas ja erilehtinen, hedelmäasteella kalvomainen. Teriö on kookas, säteittäinen ja nupussa kierteisesti laskostunut (kontortti). Heteitä on viisi ja ne kiinnittyvät teriötorveen. Sikiäin koostuu kahdesta emilehdestä ja sen kussakin lokerossa on tavallisesti kaksi siemenaihetta. Hedelmä on nelisiemeninen, usein ruskea ja puutunut tai kalvomainen. Siemenet ovat huomattavan kova- ja kiiltäväkuorisia.[4]

Kiertokasveja voi tavata kaikkialla maapallolla.[4]

Kiertokasvien heimossa on 57 sukua ja 1 625 lajia, jotka muodostavat kuusi kladia eli kehityslinjaa. Lähin sukulaisheimo on koisokasvit (Solanaceae).[4]

1. Madagaskarissa kasvava Humbertia madagascariensis edustaa omaa kladiaan Humbertioideae. Se on kookas puu, jossa ainoastaan kukat ovat maitiaisnesteellisiä. Kukat sijaitsevat yksittäin lehtihangoissa ja ovat vastakohtaisia. Heteet kiinnittyvät teriön tyveen. Emiön luotti on nuijamainen. Hedelmä on luumarja.[4]
2. Suku Erycibe on kladeista toinen (Eryciboideae). Siinä on 70 Kaakkois-Aasiasta ja Intiasta Australiaan ulottuvalla alueella kasvavaa liaanilajia. Kukat ovat haaraisissa kukinnoissa, ja terälehdissä on reunaliuskat. Sikiäin on yksilokeroinen ja vartaloton, luotti kekomainen. Hedelmänä on yksisiemeninen marja.[4]
3. Cardiochlamyeae-kehityshaarassa on viisi sukua ja 24 lajia, jotka kasvavat Madagaskarissa, Kaakkois-Aasiassa ja Malaijien saaristossa. Ne ovat liaaneja tai harvemmin ruohovartisia köynnöksiä. Kukinto on terttumainen ja siinä on lehtimäisiä suojuksia. Emiö on yksivartaloinen, luotti tavallisesti pallomainen. Hedelmä on tavallisesti avautuva, joskus rakkomainen.[4]
4. Neljäs kladi (Cuscutoideae) käsittää vieraiden eli humalanvieraiden (Cuscuta) 145-lajisen suvun, joka on levinnyt lähes koko maapallolle, erityisesti kuitenkin Uuteen maailmaan, missä kasvaa lajeista kolme neljännestä. Vieraat ovat loiskasveja, joiden lehdet ovat surkastuneet suomuiksi. Kukassa on heteiden lomassa rimpsuisia suomuja. Vartaloita on useita tai vain yksi tai vartalo puuttuu kokonaan, luotti on pallomainen tai pitkänomainen.[4]
5. Viides kladi on nimeltään Convolvuloideae ja käsittää ryhmät (tribukset) Aniseae, Convolvuleae, Merremieae ja Ipomoeae. Kasvit ovat tavallisesti ruohovartisia köynnöksiä, joskus pystykasvuisia tai mattomaisia kasvustoja muodostavia, joskus puuvartisia. Kukinto on kaksihaarainen viuhko, dikaasio. Kladin suurimmat suvut ovat elämänlangat (Ipomoea, 500 lajia), kierrot (Convolvulus, 100 lajia) ja norsukierrot (Argyreia, 90 lajia).[4]
6. Dichondroideae-ryhmään kuuluvat tribukset Dichondreae, Cresseae, Maripeae ja Jacquemontieae. Niiden runsaslajisimmat suvut ovat Jacquemontia (90 lajia), merremiat (Merremia, 70 lajia) ja Bonamia (60 lajia).[4]

• 
  Argyreia cuneata -norsukierto
• 
  Bonamia agrostopolis
• 
  Suolakarakki (Cressa cretica)
• 
  Eräs vitjalajike Dichondra 'Silver Falls' (hopeaputous)
• 
  Erycibe paniculata
• 
  Falkia repens
• 
  Hewittia scandens
• 
  Jacquemontia agrestis.
• 
  Erään merremialajin (Merremia cissoides) kukka.
• 
  Operculina pteripes
• 
  Polymeria calycina
• 
  Rivea hypocrateriformis
• 
  Stictocardia tiliifolia
• 
  Turbina corymbosa
• 
  Wilsonia humilis
• 
  Xenostegia tridentata

• Stevens, P. F. (2001 onwards). Angiosperm Phylogeny Website. Version 12, July 2012 [and more or less continuously updated since]. http://www.mobot.org/MOBOT/research/APweb/.

• Levinneisyyskartta: http://www.mobot.org/mobot/research/apweb/maps/convolvulaceaemap.gif
• Sukujen luettelo: http://data.kew.org/cgi-bin/vpfg1992/genlist.pl?CONVOLVULACEae