Kierinki

Kierinki on vanha, elinvoimainen erä- ja maatalouskylä Riipijoen varrella Sodankylässä, Lapin maakunnassa.[3][4][1][5][6][7] Kylä sijaitsee Keski-Lapissa, 65 kilometriä kuntakeskus Sodankylän kirkonkylästä länteen.[1][6] Lähin kaupunki ja aluekeskus Rovaniemi sijaitsee 113 kilometriä etelään.

Kierinki
Kierinki
Koordinaatit: 67.2682°N, 25.5315°E
Valtio	Suomi
Maakunta	Lappi
Kunta	Sodankylä
Hallinto
– Asutustyyppi	kylä
Pinta-ala  ([1])
– Kokonaispinta-ala	7,61 km²
Väkiluku (2020)  ([2])	87
Postinumero	97390 Kierinki
Perinnekylä Kireinki
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Kierinki on valittu vuoden lappalaiseksi kyläksi (2013).[8][9] Kylässä asuu valtakunnallisten lehtitietojen mukaan vakituisesti 120 tai 130 ihmistä, minkä ohella loma-asukkaita on vaihteleva määrä.[6][7] Paikallislehtio kertoo kuitenkin tilastollaan asukasluvun pudonneen jo alle sataan (87 hlöä, 2020).[2] Kylän pääelinkeinoja ovat maa- ja metsätalous sekä poronhoito. Lisäksi käsityöläisyys ja matkailu tuovat tuloja.[6]

Maisemaltaan Kierinki kuuluu Peräpohjola–Lapin maisemamaakunnan Aapa-Lapin seutuun. Kylä on arvioitu eräksi Suomen valtakunnallisesti arvokaista maisemakokonaisuuksista.[1] Kylämiljön pinta-ala on 761 hehtaaria. Pääosan tästä muodostavat metsät sekä avoimet kankaat ja kalliomaat (498 ha). Rakennettuja alueita on 52 hehtaaria ja maatalousalueita 94 hehtaaria. Lisäksi kylän alueen maisemaa sävyttävät kosteikot ja avoimet suot (63 ha) sekä vesialueet (54 ha).[1]

Kieringin alueen halki virtaa Riipijoki. Kylä on vaarojen ja laajojen aapasoiden ympäröimä. Alueen rypäsmäinen asutus viittää vanhaan saamelaisasutukseen ja tyypilliseen kolttakenttäkylään. Talot ja pellot sijaitsevat kumpareella, jonka lakialue on ollut pitkään viljelytynä. Talojen rakennustyyli poikkeaa tavallisista Lapin kylistä. Tilojen päärakennukset ovat kookkaita ja kauniisti koristeltuja. Rakennukset ovat useimmiten maalattu vaaleiksi.[10] Rakennuskannan paikallista kehitystä saattoi edesauttaa osaltaan se, että vuonna 1910 kylän talolliset perustivat yhteisomisteisen mylly-yhtiön sahoineen.[11]

Kylämaisemassa näkyy maataloustoiminnan aktiivisuus.[10] Kieringin ensimmäiset asukkaat ovat olleet metsälappalaisia. Uudisasukkaat saapuivat kylään muualta. Kylän ensimmäinen maata viljelevä uudisasukas on tiettävästi ollut Hannu Hannunpoika Martin (Hans Kieriki 1718-1798). 1700-luvun lopulla asukkaita löytyy jo neljästä talosta. Ensimmäinen asutus sijoittuu Kierinkivaaran länsipuolelle. 1815 kylän asukasluku on ollut 21 henkilöä, vuonna 1830 35 henkeä. 1830-luvun katovuodet aikaansaivat kuitenkin muuttoa Norjan Ruijaan. 1800-luvun loppuun mennessä kylän väkiluku oli noussut noin 200:aan.[11] Riipijoen läheiset niityt ovat olleet ainakin 1800-luvun alkupuolelta lähtien niittokäytössä. Karja on kuljetettu lähimetsiin vaaran laitoja ja soiden lehmisiltoja pitkin.[10] Porotalous on tärkeä elinkeino ja seudulle verraten äskettäin tuodun ylämaankarjan määrä on lisääntynyt 2010-luvulla.[12][10]

Kieringin historiaa...[11][1]

Kieringissä toimii kyläkauppa, jonka yhteydessä palvelee baari ja bensa-asema.[6][7] Kylällä järjestetään vuosittain teatterifestivaalit ja maalaismarkkinat.[13][12][14][15] Kieringin vetovoimaa matkailijoille on kehitetty perustamalla matkailu- ja retkeilyreittejä sekä majoituspalvelujen tarjonnalla.[1] Talvisin kyläläiset ylläpitävät lähiseutunsa kelkkareitistöä, joka on osa valtakunnallista ja alueellista mootorikelkkareitistöä.[16][17]