Kielletty hedelmä
Kielletyksi hedelmäksi kutsutaan Raamatun ensimmäisessä Mooseksen kirjassa esiintyvän Hyvän ja pahan tiedon puun hedelmiä. Jumala kielsi kuoleman uhalla Aatamilta ja Eevalta niiden syömisen.[1] Käärmeen väitettyä Eevalle, että hedelmien syöminen ei johtaisikaan kuolemaan vaan hyvän ja pahan tietämiseen, he söivät niitä kuitenkin. Rangaistuksena Jumala karkotti heidät Eedenin puutarhasta.[2] Tapahtumaa kutsutaan syntiinlankeemukseksi, ja siihen liittyy myös perisynnin käsite.
![](../I/Jan_Brueghel_de_Oude_en_Peter_Paul_Rubens_-_Het_aards_paradijs_met_de_zondeval_van_Adam_en_Eva.jpg.webp)
Jan Brueghel ja Peter Paul Rubens, Aatamilta ja Eevalta syömässä Hyvän ja pahan tiedon puun hedelmiä.
Kielletty hedelmä kuvataan usein omenana, vaikka Raamattu ei erittele sen lajia.
Kielletyllä hedelmällä tarkoitetaan vertauskuvallisesti jotain kiellettyä mutta samalla hyvin houkuttelevaa; luvatonta nautintoa tai mielitekoa.[3]
Lähteet
- 1. Moos. 2:16–17
- 1. Moos. 3:1–24
- Nykysuomen sanakirja, 1. osa (A–K), s. 394, hakusana hedelmä. Suomalaisen kirjallisuuden seura, WSOY, 1989. ISBN 951-0-09105-7.
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.