Kieliteknologia

Kieliteknologia kehittää ja soveltaa tietokonelingvistiikan menetelmiä useille sovellusaloille, joita ovat muun muassa:

• dokumenttien ja tekstimuotoisen tiedon hallinta, tiedonhaku, tekstien automaattinen indeksointi, tekstin automaattinen tiivistäminen ja dokumenttien luokittelu
• erilaiset kirjoittajan apuvälineinä toimivat tietokoneohjelmat kuten oikeinkirjoituksen tarkistus, kieliopin tarkistus, automaattinen tavutus ja synonyymisanastot
• erilaiset kieliteknologiaan perustuvat kielen kääntämisen apuvälineet sekä automaattiset kielenkääntöohjelmat ja terminologiset työkalut
• puhesynteesi ja automaattinen puheentunnistus
• luonnollisen kielen käyttö tietokoneen käyttöliittymissä ja luonnolliskielisessä vuorovaikutuksessa ihmisen ja tietokoneen välillä
• tietokoneavusteinen kielen oppiminen (CALL)[1]
• sanakirjojen ja oppimateriaalien laatiminen ja toimittaminen sekä tekstin luettavuuden arviointi ja parantaminen.

• Automaattinen morfologinen analyysi (morfologinen jäsentäminen) eli perusmuodon ja kieliopillisen taivutusmuodon tunnistaminen mukaan lukien ennalta tuntemattomien sanojen kohdalla perusmuodon ja muodon arvaaminen.[2]
• Morfologinen generointi (automaattinen taivuttaminen).
• Automaattinen syntaktinen analyysi (syntaktinen jäsentäminen).
• Luonnollisen kielen ilmausten generointi (koneen laskeman vastauksen muuttaminen ihmisten kielelle).
• Dialogin eli keskustelun mallintaminen ja hallinta (mitä koneen tulisi kussakin tilanteessa pyrkiä sanomaan).
• Kielivirheiden tunnistaminen ja korjausehdotusten tuottaminen.
• Saneiden alamerkitysten automaattinen tunnistaminen tekstissä (esimerkiksi milloin laskea tarkoittaa aritmetiikkaa, milloin liukumista, päästämistä jne.).
• Anaforan ratkaiseminen (eli mihin aiempaan kohteeseen tekstin pronomini tai lyhyempi ilmaus viittaa).
• Termeiksi katsottavien ilmausten automaattinen päätteleminen tekstistä (so. kirjan takana olevan asiahakemiston automaattinen tuottaminen).
• Puheentunnistuksessa puheen erottaminen tauoista, äänteitä kuvaavien piirteiden eristäminen signaalista (FFT, Cepstr, jne.), todennäköisimpien sanojen tunnistaminen tilastollisilla menetelmillä (kuten HMM).
• Puhesynteesissä äännemallit (esimerkiksi difonit) ja niiden yhdistely, sanojen ja virkkeen prosodian mallintaminen.
• Kielentunnistus eli tekstin tai puheen kielen tunnistaminen näytteen perusteella.

• Karlström, Petter: CALL of the Wild : using language technology in the second language classroom. Väitöskirja : Stockholms universitet. Stockholm: Kista : Department of Computer and Systems Sciences, Stockholm University together with KTH, 2009. ISBN 978-91-7155-799-5. (englanniksi)
• Koponen, Maarit: Baabelin kaloista kääntäjän työvälineisiin. Hiiskuttua, 2017, nro 2. Turku: Turun yliopisto. Artikkelin verkkoversio.
• Ruokolainen, Teemu: Contributions to morphology learning using conditional random fields. Helsinki: Aalto University, 2016. ISBN 978-952-60-6754-4. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)

• FILT eli Suomen kieliteknologian dokumentointikeskus, jossa linkit Suomessa oleviin kieliteknologian parissa toimiviin firmoihin, laitoksiin, erilaisiin kieliteknologisiin tuotteisiin ym. viittaavaa tietoa.
• NORDOKNET (Arkistoitu – Internet Archive) eli pohjoismainen kieliteknologian dokumentointikeskus, joka yhdistää eri Pohjoismaissa toimivia dokumentointikeskuksia.
• Language Technology World, jossa on huomattava määrä tietoa siitä, mitä kieliteknologia on. Siellä luetellaan kieliteknologian eri teknologiat, suuri määrä ihmisiä, tuotteita, hankkeita ja firmoja sekä organisaatioita ym. kieliteknologiaan liittyvää.
• ACL The Association for Computational Linguistics, joka on alan tärkein kansainvälinen organisaatio.