Kielisaari

Kielisaarella tarkoitetaan maantieteellistä aluetta, jolla puhutaan jotain tiettyä kieltä, mutta sitä ympäröivällä alueella puhutaan jotain toista kieltä. Kielisaarelle jääneet puhujat eivät myöskään sulaudu valtaväestöön tai assimilaatio on tavallista hitaampaa.[1]

Esimerkkejä kielisaarista
Romanian unkarinkieliset kielisaaret merkitty tummanvihreällä.

Romaniassa asuvat saksalaiset saivat jäädä maahan ja säilyttää koulujensa opetuskielen saksana jopa kommunistien noustua valtaan. Trendi Itä-Euroopassa oli, että saksankieliset vähemmistöt häädettiin toisen maailmansodan jälkeen.[1] Toinen merkittävä vähemmistö ovat unkarilaiset, joiden kielisaari sijoittuu Keski-Romaniaan. Vuoden 2011 väestölaskennan mukaan Romaniassa asui 1,25 miljoonaa unkarinkielistä.[2].

Itäfiisin puhuma-alue vaaleansinisellä.

Saterland on itäfriisinkielinen kielisaari Ala-Saksin osavaltio Saksassa.[3] Kielen puhujämäärä on kuitenkin laskussa: toisen maailmansodan päättyessä alueen asukkaista itäfriisiä puhui 80% väestöstä, mutta vuosituhannen alussa vastaava luku on 20%.[4]. Puhujia on kaupungin raportin mukaan 2 250.[5]

Kielisaaret Suomessa
Ruotsinkieliset kielisaaret Suomessa. Vihreällä merkitty ns. uudet kielisaaret.

Suomessa kielisaarilla tarkoitetaan usein suomenkielisiä alueita, joilla elää elinvoimainen ruotsinkielinen vähemmistö. Niiden syntymisen taustalla oli 1700–1800-luvuilla kiihtynyt teollistuminen, joka toi ruotsinkielisiä ihmisiä muun muassa Sisä-Suomeen. Tämän jälkeen nousi tarve perustaa ruotsinkielisiä kouluja lapsille.[6].

Nykyään perinteisiksi ruotsinkielisiksi kielisaariksi lasketaan seuraavat kunnat:[7]

Kunta Asukasluku

(2019)[8]

 Ruotsinkielisten

osuus[8]

Tampereen vaakuna Tampere 238 140 0,5%
Kotkan vaakuna Kotka 52 126 0,9%
Oulun vaakuna Oulu 205 489 0,2%
Porin vaakuna Pori 83 934 0,5%

Suurin näistä on Tampere, jossa asuu noin 1 300 henkilöä, joiden rekisteröity äidinkieli on ruotsi.[9]

Lähteet
  1. Auer, Peter & Schmidt, Jürgen Erich: Language and Space: An International Handbook of Linguistic Variation, s. 333–348. De Gruyter Mouton, 2010. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  2. The Hungarian language in education in Romania 2019. Mercator European Research Centre on Multilingualism and Language Learning. Viitattu 12.6.2020. (englanniksi)
  3. What is Saterland Frisian? Saterland Frisian. 18.4.2020. Viitattu 12.6.2020. (englanniksi)
  4. Munske, Horst Haider: Handbuch des Friesischen, s. 410. Max Niemeyer Verlag, 2001. Teoksen verkkoversio. (saksaksi)
  5. Saterfriesische Sprache 2020. Gemeinde Saterland. Viitattu 12.6.2020. (saksaksi)
  6. "Ingen pratar svenska här" – om svenskan på språköarna - Språkbruk www.sprakbruk.fi. Viitattu 12.6.2020. (ruotsiksi)
  7. Där svenskan möter finskan Språktidningen. Viitattu 12.6.2020. (ruotsiksi)
  8. Tilastokeskus: Kuntien avainluvut www.tilastokeskus.fi. Viitattu 12.6.2020.
  9. Johansson, Tim: S:t Karins svenskast i finska Finland. Hufvudstadsbladet, 6.11.2019. Artikkelin verkkoversio. (ruotsiksi)
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.