Kielen elvytys

Kielen elvytys on kuolleen puhuttavan kielen ottaminen uudelleen käyttöön tai uhanalaisen kielen pelastaminen häviämiseltä. Esimerkiksi hallitus voi aloittaa kielen elvytyksen.

Esimerkki elvytetystä kielestä on heprea, jota puhuu nykyään äidinkielenään noin kuusi miljoonaa ihmistä.

Kielen elvytys voi joskus kohdistua myös tiettyyn murteeseen. Joillekin murteille on esimerkiksi luotu kirjakieliä niiden elvyttämiseksi.

Kielen elvyttämisen merkitystä terveydelle tutkitaan Australian alkuperäiskansan aboriginaalien keskuudessa.[1] Tutkimusta johtaa professori Ghil'ad Zuckermann.[2]

Elvytettyjä kieliä

Ainakin seuraavien kielten käyttöä ja asemaa on kannustettu määrätietoisella kampanjoinnilla:

baski
friisi
havaiji
heprea (kuollut kieli, joka palautettu käyttöön)
iiri
katalaani
korni (kuollut kieli, joka palautettu käyttöön)
kymri
manksi (kuollut kieli, joka palautettu käyttöön)
mirandeesi
provensaali

Kieliä, joita elvytetään

Seuraavat kielet ovat uhanalaisia tai niiden puhujakunta on ikääntynyttä. Näitä kieliä on hiljattain alettu elvyttää mm. kouluopetuksen avulla:

liivi
inarinsaame
karjala
meänkieli (kielitieteellisesti suomen murre)

Lähteet

Zuckermann, Ghil‘ad (2020). Revivalistics: From the Genesis of Israeli to Language Reclamation in Australia and Beyond, Oxford University Press. ISBN 9780199812790 / ISBN 9780199812776
Kielen elvyttämisen terveysvaikutuksia tutkitaan Australiassa, Sisuradio, sverigesradio.se 6.5.2017.

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.

[1] Zuckermann, Ghil‘ad (2020). Revivalistics: From the Genesis of Israeli to Language Reclamation in Australia and Beyond, Oxford University Press. ISBN 9780199812790 / ISBN 9780199812776

[2] Kielen elvyttämisen terveysvaikutuksia tutkitaan Australiassa, Sisuradio, sverigesradio.se 6.5.2017.