Khloris

Khloris, alkuperäiseltä nimeltään Meliboia, oli yksi Nioben ja Amfionin neljästätoista lapsesta (niobideista). Hän oli myös ainoa (tai yksi harvoista), jotka Artemis ja Apollon säästivät tappaessaan niobidit kostoksi Nioben julkeudesta heidän äitiään Letoa kohtaan. Niobe oli kerskaillut lastensa määrää verrattuna Leton kahteen. Meliboia oli niin kauhuissaan tästä koettelemuksesta, että hän kalvakoitui pysyvästi muuttaen nimensä Khloriiksi — joka tarkoittaa kalpeaa. Odysseus tapasi Khloriin matkallaan Haadeeseen.[1]

Myöhemmin hän meni naimisiin Neleuksen kanssa ja tuli siten Pyloksen kuningattareksi. Heillä oli useita poikia, mukaan lukien Nestor, Alastor, Khromios, Tauros, Asterios, Pylaon, Deimakhos, Eurybios, Frasios, Eurymenes, Evagoras ja Epilaos, ja tytär nimeltään Pero. Khloriilla oli myös avioliittonsa aikana poika nimeltä Periklymenos, mutta tämän isäksi mainitaan Poseidon, joka oli myös Neleuksen isä. Poseidon antoi Periklymenokselle kyvyn muuttua miksi tahansa eläimeksi.

Flora ja Zefyros, William-Adolphe Bouguereau, 1875.

Khloris oli nymfi, joka liitettiin kevääseen, kukkiin ja uuden kasvuun. Roomalainen vastine hänelle oli Flora. Khloriin ryösti Zefyros, länsituuli. Hän otti myöhemmin Zefyroksen puolisokseen, ja tämä antoi Khloriin vallita kevättä. Heillä oli poika nimeltä Karpos, joka tarkoittaa muinaiskreikaksi 'hedelmää'. Kyseessä on kielikuva, jossa länsituuli tuo mukanaan sateen ja kevään tuoreuden ja kohdatessaan uuden kasvun tuottaa maasta hedelmää.

Khloriin juhlaa Floraliaa vietettiin 28. huhtikuuta — 1. toukokuuta aina 300-luvulle saakka.

1. Homeros: Odysseia xi, 281–296 (engl. käännös).

Tämä on täsmennyssivu, joka luettelee monimerkityksisen käsitteen eri merkitykset tai useita eri henkilöitä. Artikkelisivuja, joiden nimessä tai tekstissä lukee ”Khloris”, voi hakea sivunnimihaulla, laajalla sivunnimihaulla tai tekstihaulla.