Khasonkat
Khasonkat ovat mandekieltä puhuva kansa Senegaljoen yläjuoksulla Malissa sekä lähialueilla Mauritaniassa ja Senegalissa. Suurin osa heistä asuu Malin Kayesin alueella etupäässä Kayesin, Bafoulabén ja Kitan piireissä. Khasonkoja on yli 100 000 henkeä.[1]
Khasonkat ovat alkuperältään mandinkoihin, kagoroihin ja soninkeihin sekoittuneita fulbeja. Kansa muodostui lopullisesti 1700–1800-luvuilla Khasson valtiossa. Kulttuuriltaan ja elintavoiltaan khasonkat eivät juurikaan poikkea mandinkoista.[2]
Kansan pääelinkeino on maanviljely. Tärkeimmät viljelykasvit ovat riisi, fonio, maissi ja hirssi. Tavaravaihtoa käydään karjanhoitoa harjoittavien fulbejen kanssa. Asumuksena toimii neliskulmainen tai pyöreä savitiilitalo. Yhteiskuntajärjestys perustuu patriarkaalisiin suurperheisiin, sukuryhmiin ja alueellisiin yhteisöihin. Moniavioisuus on yleistä. Islamin rinnalla elävät perinteiset uskomukset.[2]
Lähteet
- Olson, James S.: The Peoples of Africa: An Ethnohistorical Dictionary, s. 283. Westport: Greenwood Press, 1996. ISBN 0-313-27918-7.
- Narody i religii mira: Entsiklopedija, s. 595. Moskva: Bolšaja Rossijskaja entsiklopedija, 1999. ISBN 5-85270-155-6.
Aiheesta muualla
- Khasonkoille omistettu sivusto (ranskaksi)