Kharybdis

Kharybdis (m.kreik. Χάρυβδις) oli kreikkalaisessa mytologiassa toinen Italian ja Sisilian välisen kapean Messinansalmen merihirviöistä. Toisella rannalla olleessa luolassa oleili Skylla, jonka kuusi koiran päätä sieppasivat merimiehiä ohipurjehtivista laivoista, ja vastarannan kalliolla kasvoi viikunapuu, jonka alla oleileva Kharybdis imaisi kolme kertaa päivässä valtavat vesimassat sisäänsä ja sylkäisi ne sitten taas ulos.[1] Luultavasti Kharybdis onkin ollut salmen vuoroveden henkilöitymä.

Odysseus Skyllan ja Kharybdiin välissä, Johann Heinrich Füssli (1794–1796).

Kharybdis oli Poseidonin ja Gaian tytär ja alun perin najadi, makean veden nymfi. Hän nosti tulvia ja saartoi maata aalloillaan laajentaakseen isänsä valtakuntaa mutta suututti Zeuksen, koska hän samalla supisti tämän hallitsemaa maata. Rangaistukseksi Zeus kahlehti Kharybdiin merenpohjaan. Toisen version mukaan Kharybdis varasti jatkuvasti Herakleen karjaa, ja sen vuoksi Zeus paiskasi hänet vasamallaan mereen.

Koska salmen rannat olivat vain nuolenkantaman päässä toisistaan, salmessa purjehtiva laiva yritti välttää toista hirviöistä ja ajautui siksi liian lähelle toista. Argonautit olivat aikanaan onnistuneet ohittamaan salmen jäämättä merihirviöiden armoille, mutta tällöin Hera oli käskenyt Thetiin neuvomaan heitä.[2] Sen sijaan Odysseus ei ollut yhtä onnekas. Homeroksen Odysseiassa kerrotaan, kuinka Odysseus manalassa saamansa ohjeen mukaisesti aluksi purjehti lähempää Skyllaa kuin Kharybdista ja menetti kuusi miestänsä tälle. Aluksen päästyä salmen ohitse ja rantauduttua saarelle, jossa Helios laidunsi pyhää karjaansa, miesten tuli kuitenkin nälkä, ja he teurastivat lauman parhaat härät. Suuttuneena Helios uhkasi Zeukselle mennä manalaan loistamaan kuolleille, ellei tämä tekisi asialle jotakin, jolloin Zeus suostui kostamaan teon tuhoamalla salamallaan aluksen ja miehistön lukuun ottamatta Odysseusta, joka ei ollut osallistunut ateriaan.[1]

Odysseus ajautui haaksirikkoisena tällä kertaa Kharybdiin tykö mutta vältti joutumasta sen kitaan pitämällä lujasti kiinni viikunapuusta. Veden purkauduttua ulos Odysseus päästi otteensa irti ja pelastautui takaisin aallon mukana tulleelle lautalleen.[1]