Khalke (kaupunki)

Khalken poliksen kaupunkikeskus sijaitsi saaren eteläosissa Chorión kylän paikalla tai lähellä. Sen akropoliina eli yläkaupunkina ja linnavuorena toimi sama vuori, jolla nykyisin on keskiaikainen johaniittain ritakunnan linna.[1][4] Kaupungilla oli satama, jonka paikkaa ei tunneta varmuudella.[1]

Khalken kaupunkivaltion alue käsitti koko saaren, toisin sanoen noin 28 neliökilometriä, eikä sillä ollut muita poliksia.[1] Saari sijaitsee antiikin nimistöllä Rhodoksen länsipuolella, Strabonin arvion mukaan 80 stadioninmittaa Teloksesta, 400 stadioninmittaa Karpathoksesta ja 800 stadioninmittaa Astypalaiasta.[2][5]

Khalken historiasta tiedetään antiikin lähteiden kautta vain vähän. Kaupunki on luetteloitu polikseksi eli itsenäiseksi kaupunkivaltioksi sillä perusteella, että monet seikat tukevat tällaista tulkintaa, vaikka sitä ei suoraan kutsutakaan polikseksi missään klassisen kauden lähteessä.[1] 400-luvun eaa. jälkimmäisellä puoliskolla Khalke kuului Ateenan johtamaan Deloksen meriliittoon, ja se esiintyy liiton verotusluetteloissa vuosina 450/449–427/426 eaa.[1] Thukydides mainitsee Khalken usein.[6] Ateenan laivaston komentajat Leon ja Diomedon vetäytyivät peloponnesolaissodan aikaan vuonna 412 eaa. Khalkelle hyökättyään Rhodokselle, jossa peloponnesolaisliiton laivasto oli.[2]

300-luvun eaa. puolivälissä Khalke solmi Knidoksen kanssa isopoliteia-sopimuksen. Sillä kaupungit sopivat jakavansa kansalaisuuden (politeia) sekä myönsivät toistensa asukkaille oikeuden ostaa maata toisen kaupungin alueelta.[1] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymejä Khalkeatas (Χαλκεάτας), Khalkeiatēs (Χαλκειάτης), Khalkētas (Χαλκήτας),[1] Khalkitēs (Χαλκίτης) ja Khalkaios (Χαλκαῖος).[2]

Khalke saattoi lyödä omaa hopearahaa 300-luvulta eaa. lähtien, mutta kyseiset rahat saattavat olla myös Kaarian Khalketorin kaupungin lyömiä.[1][7] 300-luvun eaa. lopulla Khalke tuli Rhodoksen alaisuuteen yhtenä Kameiroksen demoksista.[1]

Khalken kaupunki tai ainakin sen akropolis on ollut ympäröity muurein. Muureista on säilynyt osia, joista vanhimmat ovat peräisin arkaaiselta kaudelta 500-luvulta eaa., mutta suurin osa hellenistiseltä kaudelta. Kaupungissa tiedetään olleen Apollonille omistettu temppeli. Piirtokirjoitusten perusteella siellä oli myös Asklepioksen, Hekaten ja Zeuksen kultit ja näin oletettavasti näille omistetut pyhäköt.[1][8]