Kevytbetoni

Kevytbetoni on rakennusmateriaali, jonka ainesosia ovat sementti, kalkki, kipsi, jauhettu hiekka ja vesi. Se on kevyempää kuin tavallinen betoni.

Höyrykarkaistu kevytbetoni on tunnettu rakennusmateriaali ympäri maailman. Sen valmistusteknologia kehitettiin alkujaan Ruotsissa 1928 ja sitten kehitystyö jatkui Lohjan kalkkitehtaiden kemistin Lennart Forsénin kanssa. Suomen ensimmäinen kevytbetonirakennus, Malmin lentokenttärakennus, valmistui vuonna 1936.[1]

Käyttökohteet
Kevytbetonielementtejä tehtaalla.

Karkaistua kevytbetonia voidaan käyttää lähes kaikessa rakentamisessa kuten teollisuusrakennuksissa, pientaloissa, kerrostaloissa ja rivitaloissa. Kevytbetonista tehdään muun muassa ulko- ja sisäseiniä, palomuureja, kostean tilan seiniä, diffuusioavoimia lämmöneristyslevyjä, välipohjia, yläpohjia, portaita, aukonylityksiä, palkkeja ja pilareita. Kevytbetonista tehdään myös murskeita ja muita elementtejä varsinkin korjausrakentamisen tarpeisiin.

Saneerauspuolella ullakkorakentaminen, linjasaneeraukset sekä palomuurit ovat merkittävimpiä kohteita kevytbetonille. Asunto- ja toimistorakentamisessa kevyet väliseinät kevytbetonielementeistä ovat hyvin yleisiä.

Karkaistu kevytbetoni on kevyttä, mutta samalla kestävää, mistä syystä kevytbetoni voi toimia sekä kantavana rakenteena että lämmöneristeenä. Kevytbetoni kykenee varastoimaan lämpöä rakennuksen rakenteisiin, mikä saattaa parantaa rakennuksen energiatehokkuutta ja sisäilman tasaisuutta.

Suomen RTS-rakennusmateriaalien päästöluokituksessa kevytbetonit kuuluvat parhaaseen M1-luokkaan. Siksi siitä tehtyjä rakennuksia voidaan pitää myös allergiaystävällisinä.

Kevytbetonitalo Seinäjoen asuntomessuilla 2016

Valmistusmenetelmä

Kevytbetonia on sen historian alusta alkaen tehty useilla resepteillä. Nykyaikainen kevytbetoni valmistetaan sementistä, kalkista, kipsistä, jauhetusta hiekasta ja vedestä. Kevytbetonin laatuun vaikuttaa merkittävästi tehtaan käytettävissä olevat raaka-aineet, varsinkin hiekan kvartsipitoisuus. Tehtaiden sijainti määritteleekin esimerkiksi tuotteilla saavutettavan puristuslujuuden.

Valmistusprosessin aikana raaka-aineet sekoitetaan keskenään ja massaan lisätään alumiinijauhetta, joka reagoi seoksessa niin, että massaan syntyy vetykuplia ja massa huokoistuu vastaavasti kuin hiiva pullataikinassa. Valmis massa valetaan muotteihin. Erilaiset harkot tehdään pelkästä massasta, mutta rakenne-elementtejä valmistettaessa massaan lisätään ruostesuojattu raudoitus. Tarvittaessa käytetään myös ruostumattomasta teräksestä tehtyjä raudoituksia. Massan kovetuttua riittävään lujuuteen se leikataan ohuilla teräslangoilla tuotelinjalla halutun kokoisiksi tuotteiksi. Kevytbetonituotteet ovat erittäin mittatarkkoja. Leikkauksen jälkeen tuotteet siirtyvät höyrykarkaisuun autoklaaviin. Korkeassa lämpötilassa ja paineessa tuotteet saavuttavat lopullisen lujuutensa.

Tuulettuva alapohja

Työstettävyys

Kevytbetonin työstäminen on helppoa pelkillä käsityökaluilla. Erilaiset harvakierreruuvit ja rautakaupoissa myytävät kevytbetonitulpat ovat oikein käytettyinä pitäviä kiinnitysvälineitä.

Kevytbetoni voidaan pinnoittaa tasoittamalla ja rappaamalla. Seinät muurataan tyypillisesti kaksimillimetrisellä ohutsaumamuurauksella.

Lähteet

Aiheesta muualla
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.