Kevyt nelipyörä

Suomen kieleen sana "mopoauto" vakiintui vuoden 1996 tietämillä, jolloin MMM kirjasi sen vuoden uudissanana vuoden 1997 painokseensa.[2] Nykyisin mopoautosta käytetään myös lyhennettä mauto tai moppe.

Tunnettuja mopoautovalmistajia ovat ranskalaiset Bellier, Aixam, Ligier, JDM, Chatenet ja Microcar sekä italiaalaiset Casalini ja Grecav. Aixam (Aixam-Mega) oli Euroopan ensimmäinen mopoautovalmistaja (vuodesta 1983). Sen tehtaat ovat Ranskan Aix-les-Bains'ssa entisen Arolan tiloissa. Ligierin juuret ovat autourheilussa: sen perusti entinen formula-ajaja Guy Ligier. Ligier valmistaa edelleen myös kilpa-autoja omistamansa Martini-yhtiön kautta ja on yhä Ligier-perheen omistuksessa. Microcar aloitti mopoautojen valmistuksen vuonna 1984 ja avasi uuden tehtaan Ranskan Nantesissa vuonna 2000. Microcar on osa Bénéteau-yhtymää, joka on tunnettu purjeveneistään.

Kevyitä nelipyöriä myydään eniten Ranskassa, Italiassa ja Espanjassa. Euroopan kokonaismyynti oli vuonna 2004 noin 30 000 ajoneuvoa vuodessa.[3]

Ranskassa tehdyn tutkimuksen mukaan kevyttä nelipyörää käytetään eniten maaseudulla ja pikkukaupungeissa. Valtaosa kuljettajista on täyttänyt 50 vuotta ja jo vetäytynyt eläkkeelle. Omistajista suurin osa kuuluu pienituloisiin. Kaksi kolmesta mopoautolla ajavasta on miehiä. Suomessa kevyet nelipyörät ovat keskittyneet ruuhka-Suomeen Uudellemaalle, Varsinais-Suomeen ja Satakuntaan sekä Pirkanmaalle[4] ja manner-Euroopasta poiketen käyttäjäkunta koostuu suureksi osaksi alle 18-vuotiaista[5]. Suhteessa asukaslukuun kevyitä nelipyöriä on eniten Satakunnassa ja Pirkanmaalla. [6] Vuonna 2018 kevyitä nelipyöriä oli eniten Porissa, jossa niitä oli rekisteröitynä 360 kappaletta, ja toiseksi eniten niitä oli Tampereella, 341 kappaletta. Seuraavina kuntina järjestyksessä olivat Seinäjoki, Turku, Espoo, Salo, Vantaa, Ylöjärvi, Nokia ja Lahti. Toisaalta 59 Suomen kunnassa ei vuonna 2018 ollut rekisteröitynä yhtäkään kevyttä nelipyörää. Maakunnista vähiten kevyitä nelipyöriä oli Kainuussa, jossa niitä oli rekisteröitynä vain 12 kappaletta. Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin mukaan koko Suomessa kevyitä nelipyöriä oli vuonna 2018 rekisterissä 7 097.[7]

Kevyt nelipyörä on alun perin hyvin eurooppalainen ja välimerellinen ilmiö. Mopoautokäsite kehitettiin 1980-luvulla Ranskassa, jossa ajoneuvotyyppiä kutsutaan nimellä voiturette. Englanniksi ajoneuvotyyppiä kutsutaan nimellä light quadricycle. Vaikka pienitehoisia automaisia kulkuvälineitä oli ollut jo aiemminkin varsinkin toisen maailmansodan jälkeen (kääpiöautot), edusti kevyt nelipyörä aivan uudenlaista ajattelua. Tarkoituksena oli suoda liikkumisen vapaus ajokortittomille syrjäseutujen asukkaille ja helpottaa suurkaupunkien ruuhkia. Ranskan tahdosta EU:ssa otettiin käyttöön uusi ajoneuvoluokitus kevyttä nelipyörää (L6e) varten 30. kesäkuuta 1992 (direktiivi 92/61/ETY).[8]

Suomessa kevyistä nelipyöristä tuli yleisen direktiivin mukaisesti sallittuja liikennekäyttöön 17. kesäkuuta 1998, mutta autovero oli aluksi suuri kaupan este. Autovero poistettiin mopoautoilta vuoden 2003 alusta, mikä laski selvästi mopoautojen jälleenmyyntihintoja Suomessa. Mopoautot ovat kuitenkin edelleen kalliita, koska valmistussarjat ovat pieniä autoihin verrattuna. Mopoautot ovat halvimpien henkilöautojen hintaisia (10 000–18 000 €).

Vuonna 2006 Euroopan kevytnelipyöräkanta oli noin 305 570 ajoneuvoa, josta pelkästään Ranskassa 140 000 kappaletta. Seuraavaksi suurimmat kevytnelipyöräkannat olivat Espanjassa (50 676) ja Italiassa (49 120) sekä Benelux-maissa (17 633) ja Itävallassa (16 303). Suomessa kevyitä nelipyöriä oli vuoden 2011 loppuun mennessä rekisteröity 8 366 kappaletta (1 258 kappaletta vuonna 2006).[9][10] Liikenteen turvallisuusviraston (Trafi) mukaan Suomen kevytnelipyöräkanta on 2000-luvulla kasvanut 20–30 prosentin vuosivauhdilla. [11]

Eu-direktiivin 91/439 mukaan kevyen nelipyörän kuljettamiseen ei tulisi vaatia ajolupakirjaa, mutta useimmissa Euroopan maissa sellainen on pakollinen. Ranskassa, Belgiassa ja Alankomaissa ajolupakirjavaatimus on sidottu kuljettajan syntymäaikaan. Näissä maissa määrätyn päivämäärän jälkeen syntyneiltä vaaditaan ajokortti. Kevyen nelipyörän kuljettamiseen vaadittava ikärajakin vaihtelee maittain ja on 14–18 vuotta. Italiassa jo 14-vuotiaat voivat lain mukaan kuljettaa kevyttä nelipyörää. Yleisin ikäraja on 15 tai 16 vuotta. Suomessa mopoautoa saa kuljettaa 15 vuotta täyttänyt henkilö tai sitä vanhempi, jolla on A1- (kevytmoottoripyörä), A- (moottoripyörä), B- (henkilöauto) tai AM121-luokkaan (kevyt nelipyörä) oikeuttava ajo-oikeus.

Mopoautoissa käytetään useimmiten dieselmoottoreita kuutiotilavuudeltaan 400–635 cm³. Kubota, Lombardini ja Yanmar ovat yleisimmät moottorivalmistajat. Painon vähentämiseksi kantava runko on alumiinia ja peitteet muovia, alumiinia tai lasikuitua. Mopoautoja varten on kehitetty samasta syystä uusia eksoottisia materiaaleja kuten hyliitti.[12] Vaihteisto on automaattinen variaattori. Turvavyöt ovat samanlaiset kuin autoissa. Edessä on kaksi istuinta ja takana tavaratila. Mopoautojen ohjaamoon kantautuva käyntimelu on yleensä autoja voimakkaampi. Polttoaineenkulutus on 3–5 litraa / 100 km.^lähde? Vuosikatsastusvelvollisuus koskee myös mopoautoja.[13]

Liikenteessä kevyttä nelipyörää kuljetetaan ajoradalla, ei pientareella, eikä sillä saa ajaa pyörätiellä. Pysäköintimaksu on myös maksettava kuten mopostakin. Mopoautolla ei saa ajaa moottoritiellä eikä moottoriliikennetiellä, joissa alin sallittu nopeus on 50 km/h. Syyskuussa 2006 mopoautoihin tuli Suomessa pakolliseksi hitaan ajoneuvon kolmio, joka vaaditaan myös traktoreissa ja niihin kytkettävissä hinattavissa ajoneuvoissa.[14] Ranskassa ja Saksassa on käytössä pyöreä merkki, jossa keskellä on osoitettu ajoneuvon suurin sallittu nopeus 45 km/h samaan tapaan kuin Suomessa 80 km/h -tarrassa.

Ranskalaisten onnettomuustilastojen mukaan kevyt nelipyörä on melko turvallinen (ajoneuvojen määrään suhteutettuna kuolleiden ja vakavasti loukkaantuneiden osuus on 0,24 prosenttia (autoilla 0,42 prosenttia, mopoilla 1,40 prosenttia ja moottoripyörillä 1,83 prosenttia)), mutta suomalaisen liikennevahinkokeskuksen mukaan vahinkotiheys on lähes kolminkertainen (mopoautoilla tapahtuu vuodessa 8,6 vahinkoa per 100 mopoautoa kun henkilöautoilla vastaava luku on 3,0/100 autoa).^lähde?

Mopoautojen korjaaminen on usein vaikeampaa ja kalliimpaa kuin henkilöautojen ja niitä lunastetaankin todella usein kolarin jälkeen.

Onnettomuustietoinstituutin (OTI) mukaan Suomessa sattui vuosina 2013–2017 noin 1 100 onnettomuutta, joissa oli osallisena kevyt nelipyörä ja joiden perusteella suoritettiin korvauksia liikennevakuutuksesta. Tällä ajanjaksolla onnettomuuksissa kuoli neljä kevyen nelipyörän kuljettajaa ja matkustajaa. Onnettomuuksissa loukkaantuneiden vammat olivat useimmiten lieviä. Noin puolet kevyille nelipyörille sattuvista onnettomuuksista on peräänajoja ja peruutusvahinkoja, ja noin joka kymmenes tapaus liittyy risteysajoon. Kaikista onnettomuuksista noin kolmannes sattuu pihoilla ja pysäköintialueilla. Vuosina 2013–2017 kaikista kevyille nelipyörille sattuneista onnettomuuksista noin viidennes sattui Pirkanmaan maakunnassa, ja seuraavina olivat Uusimaa, Satakunta ja Varsinais-Suomi kukin noin 15 prosentin osuudella. Vuonna 2018 poliisi sai koko Suomessa kiinni 104 juopunutta kevyen nelipyörän kuljettajaa.[7]

Kevyitä nelipyöriä käytetään myös elinkeinotoimintaan: esimerkiksi kuljetuskäyttöön on saatavilla mopokuorma-autoja ja -pakettiautoja. Perinteisesti Italiassa on käytetty vastaaviin tarkoituksiin kolmipyöräisiä skoottereita. Näitä on esimerkiksi Piaggion Ape (Vespa Commercial).

Lahdessa ja Salossa käytettiin kevyitä nelipyöriä julkisina takseina ennen kuin laki muutettiin,[15] koska laissa määritelty vaatimus taksiluvasta henkilöliikenteessä ei koskenut mopoautoja.[16]

Jotkin tahot, esimerkiksi Liikenneturva, ovat olleet huolissaan mopoautojen hitauden muulle liikenteelle aiheuttamasta vaarasta.[14]

Viime aikoina on harkittu mopoautojen korvaamista nopeusrajoittimella varustetuilla henkilöautoilla. Tämä puheenaihe kuumeni tuntuvasti helmikuussa 2017 Sastamalan mopoautoturman jälkeen. Normaali auto olisi törmäystilanteessa huomattavasti turvallisempi. Aiemmin mopoautojen korvaamista nopeusrajoitetuilla henkilöautoilla on pidetty mahdottomana EU-säännösten takia, mutta heinäkuussa 2017 EU antoi hyväksyvän lausunnon lakiesitykselle. Esityksen mukaan 15 vuotta täyttänyt voisi ajaa henkilöautolla, joka on rajoitettu kulkemaan enintään 60 kilometrin tuntinopeudella ja saisi painaa enintään 1500kg (sähköauto 1800kg). Lain piti tulla voimaan vuoden 2019 marraskuussa mutta se oli EU-ajokorttidirektiivin vastainen joten laki piti kumota.[17][18][19][20]

• Kevytauto
• Kääpiöauto
• Mopo
• Mönkijä
• Willam Sulky

• Mopoautojen kuvia Suomesta
• Mopoautokeskustelu
• Finlex: ajoneuvolaki 11.12.2002/1090
• AutoWiki.fi – Mopoauto
• Tietoa mopoista ja mopomönkijästä
• Stadian kevyt nelipyörä "Carola"^{[vanhentunut linkki]}