Kevätpäiväntasaus

Kevätpäiväntasaus eli kevättasaus on se hetki, jolloin Auringon keskipiste siirtyy eteläiseltä tähtitaivaalta pohjoiselle tähtitaivaalle, eli ylittää taivaanekvaattorin etelästä pohjoiseen.[1] Syynä on Maan kiertoliike Auringon ympäri ja maan kalteva pyörimisakseli Aurinkoon nähden: ennen kevätpäiväntasausta pohjoinen pallonpuolisko on kääntyneenä poispäin Auringosta, kevättasauksen jälkeen taas kohti aurinkoa. Kevätpäiväntasaus sijoittuu 19. ja 21. maaliskuuta välille.

Kevätpäiväntasaus

Auringon suuntaa tähtitaivaalla kevättasauksen hetkellä kutsutaan kevättasauspisteeksi. Se on vuodesta toiseen lähes vakio, joskin muuttuu hitaasti akselin prekession vuoksi.

Ajankohta

Päivänseisausten ja päiväntasausten päivämäärät ja kellonajat maapallolla (Greenwichin aikaa)[2]
Tapahtuma Kevätpäiväntasaus Kesäpäivänseisaus Syyspäiväntasaus Talvipäivänseisaus
Kuukausi Maaliskuu[3] Kesäkuu[4] Syyskuu[5] Joulukuu[6]
Vuosi
PäivämääräKellonaikaPäivämääräKellonaikaPäivämääräKellonaikaPäivämääräKellonaika
2010 2017:32:132111:28:252303:09:022123:38:28
2011 2023:21:442117:16:302309:04:382205:30:03
2012 2005:14:252023:09:492214:49:592111:12:37
2013 2011:02:552105:04:572220:44:082117:11:00
2014 2016:57:052110:51:142302:29:052123:03:01
2015 2022:45:092116:38:552308:20:332204:48:57
2016 2004:30:112022:34:112214:21:072110:44:10
2017 2010:28:382104:24:092220:02:482116:28:57
2018 2016:15:272110:07:182301:54:052122:23:44
2019 2021:58:252115:54:142307:50:102204:19:25
2020 2003:50:362021:44:402213:31:382110:02:19
2021 2009:37:272103:32:082219:21:032115:59:16
2022 2015:33:232109:13:492301:03:402121:48:10
2023 2021:24:242114:57:472306:49:562203:27:19
2024 2003:06:212020:50:562212:43:362109:20:30
2025 2009:01:252102:42:112218:19:162115:03:01
2026 2014:45:532108:24:262300:05:082120:50:09
2027 2020:24:362114:10:452306:01:382202:42:04
2028 2002:17:022020:01:542211:45:122108:19:33
2029 2008:01:522101:48:112217:38:232114:13:59
2030 2013:51:582107:31:112223:26:462120:09:30
2031 2019:40:512113:17:002305:15:102201:55:25
2032 2001:21:452019:08:382211:10:442107:55:48
2033 2007:22:352101:00:592216:51:312113:45:51
2034 2013:17:202106:44:022222:39:252119:33:50
2035 2019:02:342112:32:582304:38:462201:30:42
2036 2001:02:402018:32:032210:23:092107:12:42
2037 2006:50:052100:22:162216:12:542113:07:33
2038 2012:40:272106:09:122222:02:052119:02:08
2039 2018:31:502111:57:142303:49:252200:40:23
2040 2000:11:292017:46:112209:44:432106:32:38
2041 2006:06:362023:35:392215:26:212112:18:07
2042 2011:53:062105:15:382221:11:202118:03:51
2043 2017:27:342110:58:092303:06:432200:01:01
2044 1923:20:202016:50:552208:47:392105:43:22
2045 2005:07:242022:33:412214:32:422111:34:54
2046 2010:57:382104:14:262220:21:312117:28:16
2047 2016:52:262110:03:162302:07:522123:07:01
2048 1922:33:372015:53:432208:00:262105:02:03
2049 2004:28:242021:47:062213:42:242110:51:57
2050 2010:19:222103:32:482219:28:182116:38:29

Peräkkäisten kevätpäiväntasausten väliä kutsutaan trooppiseksi vuodeksi. Sen pituus on jokseenkin vakio, noin 365,24 vuorokautta. Koska kalenterivuodessa on kuitenkin kokonainen määrä päiviä, pohjoisen pallonpuoliskon kevätpäiväntasauksen ajankohta kalenterissa vaihtelee nykyisin 19. maaliskuuta ja 21. maaliskuuta välillä.[1] Tavallisena vuonna kevätpäiväntasaus on 5 tuntia ja 49 minuuttia myöhemmin ja karkausvuonna 18 tuntia 11 minuuttia aikaisemmin kuin edellisenä vuonna. Karkausvuosien tasapainottavan vaikutuksen vuoksi tasaus pääsee kalenterissa siirtymään tätä enemmän vasta tuhansien vuosien aikavälillä.

Päivän pituus

Nimi päiväntasaus viittaa siihen, että kevätpäiväntasauksen aikoihin ja päivä ovat kaikkialla maapallolla osapuilleen yhtä pitkät, kumpikin 12 tuntia. Aurinko näyttää silloin nousevan suoraan idästä ja laskevan suoraan länteen, paitsi navoilla, joilla aurinko näkyy aivan horisontissa. Keskipäivällä aurinko paistaa päiväntasaajalla kohtisuoraan eli zeniitistä, sillä auringon keskipiste siirtyy taivaanekvaattorin eteläpuolelta pohjoispuolelle.

Käytännössä yö ja päivä eivät ole täsmälleen yhtä pitkät, mihin on kaksi syytä. Ensinnäkin päivä määritellään almanakoissa yleensä auringon yläreunan, ei keskipisteen mukaan; yläreuna nousee jo ennen keskipistettä ja laskee keskipisteen jälkeen. Toiseksi ilmakehä taittaa valoa maata kohti, mikä edelleen pidentää päivää maanpinnalta katsottuna. Näin ollen valoisa aika päiväntasaajalla on 7 minuuttia pidempi, jolloin yön ja päivän eroksi tulee 14 minuuttia. Ero kasvaa napoja kohti, koska aurinko ei siellä nouse ja laske suorassa kulmassa horisonttiin nähden vaan loivemmin, jolloin nousu ja lasku kestävät pidempään.[7]

Kevättasauksena päivän piteneminen pohjoisella pallonpuoliskolla on nopeimmillaan. Siitä piteneminen alkaa hidastua kohti kesäpäivänseisausta, jolloin piteneminen kääntyy lyhenemiseksi.

Juhlapäivä

Iranissa kevätpäiväntasaus merkitsee virallista uutta vuotta (Noruz). Sitä on juhlittu yli 3 000 vuoden ajan ja se on vuoden tärkein juhlapäivä. Persialaisen uuden vuoden juuret ulottuvat muinaiseen uskontoon zarathustralaisuuteen.

Jotkut viettävät ympäristönsuojelun teemapäivää Maan päivää kevätpäiväntasauksena.[8]

Suomen Lähetysseura on vuodesta 1992 viettänyt Tasaus-päivää kevät- ja syyspäiväntasauspäivänä. Tasaus-päivänä muistutetaan globaalin hyvinvoinnin jakautumisesta epätasaisesti.[9]

Kevätpäiväntasaus eri vuosina Suomessa

  • 2007: 21. maaliskuuta 2.07
  • 2008: 20. maaliskuuta 7.48
  • 2009: 20. maaliskuuta 13.44
  • 2010: 20. maaliskuuta 19.32
  • 2011: 21. maaliskuuta 1.21
  • 2012: 20. maaliskuuta 7.14
  • 2013: 20. maaliskuuta 13.02
  • 2014: 20. maaliskuuta 18.57
  • 2015: 21. maaliskuuta 0.45
  • 2016: 20. maaliskuuta 6.30
  • 2017: 20. maaliskuuta 12.29
  • 2018: 20. maaliskuuta 18.15
  • 2019: 20. maaliskuuta 23.58
  • 2020: 20. maaliskuuta 5.50[10]

Kellonajat ovat UTC+2-aikaa.

Katso myös

Lähteet

  1. Kevätpäiväntasaus Ursa. Viitattu 30.9.2009.
  2. Earth's Seasons: Equinoxes, Solstices, Perihelion, and Aphelion, 2000–2025. United States Naval Observatory. 21.9.2015. Arkistoitu 9.12.2015. Viitattu 9.12.2015. (englanniksi)
  3. Équinoxe de printemps entre 1583 et 2999
  4. Solstice d’été de 1583 à 2999
  5. Équinoxe d’automne de 1583 à 2999
  6. Solstice d’hiver
  7. Hannu Karttunen: Päiväntasaus astro.utu.fi. Viitattu 30.9.2009.
  8. Leipola, Lasse: Miksei Suomessa vietetä Maan päivää? Vihreä lanka. 22.4.2009. Viitattu 22.4.2011.
  9. http://www.tasaus.fi
  10. Earth's Seasons United States Naval Observatory. Arkistoitu 22.8.2014. Viitattu 22.12.2011. (englanniksi)
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.