Keuruun ryijy

Keuruun ryijy on morsiusryijy, joka on ilmeisesti kudottu Keuruulla vuonna 1782. U. T. Sirelius luokittelee ryijyn myös sarviryijyksi,[1] koska vihreä kuvio ryijyn keskellä muodostaa sarven muodon.

Se tunnetaan myös nimellä kukkoryijy, joka on tullut tunnetuksi Akseli Gallen-Kallelan Pariisissa 1880-luvun maalaamien teosten taustalla. Akseli Gallen-Kallela osti ryijyn toisella käynnillään Keuruulla vuonna 1886. Ryijyn omistaa Gallen-Kallelan Museo.

Morsiusryijy edustaa kansanomaisia ryijyjä, joita on Suomessa kudottu 1700-luvun lopulta 1860-luvulle. Keuruun ryijy edustaa tätä kautta. Keuruun ryijyssä on sinisen reunuksen yläreunassa keskellä vuosiluku 1782, joka voi olla joko ryijyn kudontavuosi tai hääparin avioliiton solmimisvuosi. Ryijyn värit sininen ja punainen viittaavat varakkaaseen taloon, jossa ryijy on ollut.

Keuruun ryijy on yksilevyinen ryijytekniikalla kudottu. Ryijyn loimi on rohdinpellavaa ja sen kude on pellava- ja villalankojen sekoitus. Nukkarivien välit ovat noin 1,2 senttimetriä, ja niihin on kudottu kahdeksan kudelankaa. Ryijy on kokonaan nukitettu. Nukka on yksinkertaiseksi kehrättyä villalankaa. Nukkalanka on yksinkertaista villalankaa ja samassa nukassa on neljä tai useampi lanka. Nukan pituus on 2,5 senttimetriä. Nukitus on tehty tavallisella ryijysolmulla.

Ryijy on kasviväreillä värjätty. Ryijyn keskiosa on punainen ja keskustaa ympäröi leveät siniset kehykset. Morsian ja sulhanen, tulppaanit, malja, kruunu sekä nimikirjaimet HMSA ovat punaisella pohjalla. Reunuksessa on erilaisia ja erivärisiä kuvioita, kuten kukkoja, papukaijoja, sydämiä, maljakoita ja morsiussalkoja.

Ryijy esiintyy useissa tunnetuissa maalauksissa, kuten Äiti sairaan lapsensa vuoteen ääressä, Démasquée, Nainen kukkoryijyllä, Pekka Halonen soittaa kannelta, Eero Järnefelt maalaamassa sekä Äiti ja lapsi.